Noniin… Näinhän siinä taas kävi, että kirjoittelu on ottanut luvattoman pitkän lepojakson. Matkalle on taas mahtunut paljon treeniä ja Teamin pikkujoulut, duunikeikkoja ja ehkä jotain muutakin kivaa elämääni on tupsahtanut.

Yritän supistaa kuluneista tapahtumista lyhyen koosteen, ennenkuin menen itse otsikon viittaamaan aiheeseen.

 

 

Uudet treeniohjelmathan aloitin kuukausi sitten, jotka koostuu kahdesta erilaisesta, kuusijakoisesta salitreenistä, joita toteutetaan vuoroviikoin. Toinen viikko sisältää kaksi aerobista enemmän kuin edellinen, ja toiseen taas oli lisätty kolme aamuaerobista edelliseen verrattuna. Aerobiset siis yli puolitoistakertaistui. Voiko noin sanoa? Lisääntyi yli puolellatoista. Noh, kyllä te ymmärsitte, mennään eteenpäin!

Cap Athlete Teamin pikkujouluja vietettiin joulukuun ensimmäinen viikonloppu Himoksella, helkkarin hulppeassa mökissä.

 

 

Kiva porukka oli tiimiläisiä koolla, vaikkei kaikki juhlimaan saapuneetkaan. Selväpäisiä oli kaksi, joista minä olin toinen. Olin myöskin ainut TÄYSIN tipaton.

Ensimmäisenä aamuna, kun muut vielä nukkui, starttasin auton parin muun tytön kanssa, ja ajoimme Jämsänkoskelle treenaamaan.

 

 

Löysimme sopivan kuntosalin, nimeltään Old’s Gym, jossa suureksi yllätyksekseni oli Leppävirtalainen omistaja! Oikein mukava sellainen olikin. Small world. Minä Leppävirran tyttönä, Helsingissä asustelevana päätän etsiä kuntosalin fitness tiimini pikkujouluista käsin, Himoksella, ja päädyn Leppävirtalaisen miehen kuntosalille treenaamaan. Saatiin tyttöjen kanssa aika mageet pipot muistoksi! Kuva alla:

 

 

Pysytääs tiimissä vielä hetki. Minulla ja seitsemällä muulla tiimin tytöllä oli nimittäin Leaderin kuvaukset kotisalillani, Töölö Gymillä. Tulen julkaisemaan kyseisen videopätkän, jahka se julkaistaan 🙂

Tässä pientä fiilistelyä kuvauksista:

 

 

Yksi meistä on itse kameran takana, kiitos kuvasta Viktorialle!

 

 

Toisin kuin kirjoitteluni, treenistä en ole pitänyt minkäänlaista lepotaukoa. Olisi ehkä pitänyt höllätä välillä, sillä tällä viikolla kehoni laittoi minut pakkolepoon. Korkea kuume iski tiistaina. Maanantai oli vetämätön ja aikaansaamaton. Vähän jo viluinenkin. Jo edellisellä viikolla treeneistä puuttui palo, eikä tilannetta helpottanut neljä täysikuun valvottamaa yötä. Tiistaina, kun menin treenaamaan, huomasin pukukopissa, että vaatteet sattui päällä. Iho oli kauttaaltaan arka ja arvasin olevani kuumeessa.

Olin kuitenkin salille jo tullut, joten kyllähän minä treenaan. Ja treenasin.

Täytyy kyllä sanoa, että oli kamalaa. Puhallutti, joka kohtaa kolotti ja palelsi. Sarjojen aikana saattoi nousta pieni hiki, mutta sitten iski taas vilu, vaikka poikkeuksellisesti treenasinkin huppari päällä. Törmäsin personal trainerina toimivaan ystävääni, joka ohjasi minut kotiin. Vatsat ja aerobiset jäi sen myötä tekemättä. Loppupäivä menikin sohvan pohjalla, samoin meni nukkuessa koko seuraava päiväkin. Torstaiaamuna olo oli jo vähän parempi – hyvä niin, sillä matkustin Savoon joulun viettoon.

Sain valmentajaltani lisäohjelman kevyempään viikkoon, joka zuikataan tarvittaessa perus treeniviikkojeni sekaan.

Nyt joulun otan hieman rennommin myös ruokavalioni kanssa, mutta en aio varsinaisesti rönsyillä. Tarkoitan, etten aio syödä sellaisia juttuja, mitä en muutenkaan söisi, mutta en aio myöskään punnita ruokiani ja kirjata makrojani. Joulun jälkeen aloitan grammantarkan linjan, ja kisadieettiinkin on enää kolme viikkoa!

Niin… Mitäs muuta kivaa elämääni olikaan tupsahtanut? Siitä vähän tuonnempana 🙂

Stay tuned <3

 

 

Ihanaa joulua!