Menoa ja Meininkiä !
Viimeiset kaks päivää on ollut sellaista menoa ja meininkiä, että päässä ihan pyörii !
EILEN oli uuden Ferrarin ensiesittely Vaunula Premiumin tiloissa Helsingissä. Kutsuvierastilaisuus alkoi klo 18, ja viimeiset asiakkaat olivat lähteneet vasta aamulla klo 06 ! Hahah, me ei siis Joelin kanssa kuuluttu tähän joukkoon, mutta ilmeisesti missattiin parhaat bileet 😉
Kyseessä oli siis Ferrari 488 Spiderin lanseeraus. Itse en huomaa noissa Fefeissä muuta kuin värierot, ja ehkä jotkut mallit ovat vähän kulmikkaampia, that’s it. Eikä mulla ole edes ajokorttia, mutta oli ihan kivaa laittautua nätiksi, rupatella ihmisille ja nauttia tarjoiluista, hahah !
Noi lohiherkut, AH, oli niin hyviä ! Taisin rohmuta ne kaikki itelleni, toivottavasti muillekin riitti? Ja toi toinen kuva on siis KAKKU ! Hahah kuin hauska. Harmi, etten päässyt maistelemaan, kun mä en siis syö herkkuja ollenkaan. Tai siis syön kyllä ”herkkuja”, eli ainoastaan terveellisiä, raakakakkuja, raakasuklaata yms. Mutta toi Ferrarikakku tais olla ihan hyvää, kun sitä meni useampikin kakku illan aikana.
Pus <3
Päästiin myös tsekkaamaan huoltopaja. Vaikka eihän mua oikeesti kiinnosta autot sillein, niinkuin esim. Joelia, mutta kieltämättä oli ihan hauska käydä kurkkimassa siellä Ferrarien pohjia, ja räpsiä tottakai niitä julkaisukelvottomia selfieitä !
Oli kyllä tosi hieno tilaisuus, kiitos mielettömästi järjestäjille ! Me lähettiin porukalla siinä klo 21 aikoihin kotiin odottelemaan seuraavaa päivää…
Nimittäin..
TÄNÄÄN oli Vaunula Premiumin järjestämä koeajopäivä juurikin sille uudelle Ferrarille, sekä pisteenä iin päälle, kolme muutakin Fefeä ajettavana ! Paikkana oli Porvoossa sijaitseva Premier Park.
Päästiin testailemaan maksiminopeuksia, ja hulluja mutkia. Tuntui ihan joltain lintsin laitteelta. Ihan hullua menoa ! Tai siis Joel ajoi, ja mä kiljuin vieressä. En ymmärrä, miten toi auto pysyy maassa kiinni jossain hullussa mutkassa, vaikka vauhtia on.. No, liikaa. Luulis sen lähtevän pyörimään ympäri. Se on aika erikoinen tunne, kun painautuu siihen penkkiin kiinni, vaikka samaan aikaan heiluu puolelta toiselle !
Mun Snapchatissa videomateriaalia tästä päivästä, joten nyt nopeesti tsekkaamaan, ennen kuin se häviää sieltä 😉 Mut löytää sieltä nimellä: divataru 🙂
Kiitos taas kaikille mukana olleille tästä päivästä, oli ihan huikeeta ! Ehkä ens kerralla mä olen myös ratin takana 😉 VAROKAA !
Hyvää viikonloppua jengille <3
Tuossa Oupsterin menyyssä pistää heti positiivisesti silmään hummus alkuruoassa. Se on kikhernepohjaista ja hiton hyvää ja terveellistä. Se on Lähi-idän herkkua, ja messiaanijuutalaisen pikkusysterini aviomies roudaa sitä Suomeen kilokaupalla, kun he ovat perheineen täällä kesälomalla. Tämä Oupsterin menyy taitaa olla ensimmäinen, jossa olen hummuksesta noin suoraan nähnyt mainittavan, vaikka kahlasinkin 2006 lähtien joskus jossain vaiheessa kaikki Michelin-ravintolat Suomessa Satakuntalaisen kulinaristikerhon perustajana ja puheenjohtajana.
Kikherneet, kuten pavut ja linssit, ovat erinomaisia proteiinin ja kuidun lähteitä, mutta myös raudan, folaatin ja mangaanin lähteitä, jotka alentavat kolesterolia. Nämä ovat edullisimmillaan kuivattuina.
Kikherneet sopivat mm. keittoihin, salaatteihin, patoihin ja pihveihin. Ja hummus suurena määränä minulla levitteisiin. Kai Oupsterilla tiedetään tämä? Ja sinä Taru tottakai ahmit hummusta reissumiehen päällä + rasvaista meetwurstia ja maustekurkkua metsässä, leviteveitsenä Iisakki Järvenpään kauhavalainen hevosenpääpuukko kurmuutuspuukolla. Sillä isommalla veitsenä käytetään jytevää puukkoa, jolla ratkotaan mm. häissä periaatteellisia ongelmia. Se on yksi upotus keuhkoihin ja kanttuvei!
Kuvan Nordicfeel tuoteryhmssä löytyy varmaan hyviä ihonhoitotuotteita. Se on tarpeen, koska suomalaiset saavat mm. ihonkin terveyden aivan liian vähän välttämättömiä rasvahappoja, kuten omega-3, omega-6-rasvoja. Niiden käyttö pitäisi kaksinkertaistaa, mutta on vaikeaa ajatellen suomalaista Välimerestä ja Japanista kaukana olevaa ruokakulttuuria ja esim. kalojen raskasmetalleja. Lohestahan omega-3:sta saa runsaasti, mutta se on melkein saatava norjalaisena merilohena, koska lähempää kalastettavasta tai kasvatettavasta lohesta ei oikein tiedä.
Ferrari 488 Spider on sen verran uusi, ettei siitä ole vielä suomenkielistä Wikipedia-artikkelia.
Ferrarin kaltaisessa autossa sporttinen ja nuorekas alfaomistaja kukkoilee wrum wrum kuljettajan paikalla, kun taas Roll’s Roycessa wanhan rahan pankkiiri istuu takapenkillä päässään knalli, silmää koristaa monokkeli, päivävaatetuksena on shaketti ja kaiken kruunaa musta piikkipäinen sateenvarjo, jokin rahnalle ominainen englanninkielinen sanomalehti ja varmuudella Hankenin paperit taskussa.
Itselläni diagnosoitiin sellainen harvinaislaatuinen Sibelius-tyyppinen sydänneuroosi ja työkyvyttömyyseläkehakemukseen liitettävään B-lääkärinlausuntoonkin sisällytetty paniikki- ja ahdistuneishäiriö, että en ole kyennyt voimakkaan agorafobian eli edessä avautuvan tiemaiseman vuoksi ajaa autoa sitten vuoden 2001. Tai en ole sydämen pampatuspelon vuoksi ja autoilusta vapaana city-ihmisenä halunnut kokeillakaan. Rikastuessani vääjäämättä etenkin tekoälyn, signaalinkäsittelyn ja utooppisdytooppisena lieveilmiönä syntyvän autonomisten robottiautojen huikean ja ennnustamattoman eskalaation seurauksena seuraavan kymmenen vuoden sisällä monin eri tavoin – konsultointi, teknosijoitustoiminta, soveltava tiede, keksiminen, koodaaminen, negatiiviset kuplahypetys ja hyväksikäyttö yleisesti ottaen – tulen pohtimaan, minkä yhden ja vain yhden eksklusiivisen ja eksoottisen superurheiluauton hankin ihanien rakkaiden ystävieni ajettavaksi minun toimiessa kovaan ääneen vouhottavana rupatteluseurana. Toki voin ajaa urheiluautolla lyhyitä kauppa- ym. reissuja ja samalla aikalailla elvistellä. Näistä tärkeistä elämääni virvoittavista ystävistä naispuolisia taikaihmisiä minulla on silloin toivottavasti ehkä n. viisi enkeliä. Kun kerran tunnen sanoinkuvaamattoman suurta kiintymystä ja vaatimatonta hyväntekijämäisyyttä joitakin henkilöitä kohtaan, saavat he pienen mutta sittenkin niin suuren ilon cruisailla himoitulla urheiluautollani, jotkut hiljaa coolina rantatietä pitkin – tulee heti mieleen muistojen Kaivopuisto, toiset lentokoneiden varalaskupaikoilla peevelin kallista erikoiskumia infantiilisti sauhutellen ja poksautellen. Olen saletin varma, että kaikki läheiset naisystäväni meikkaavat huolella, puuteroivat päänseutuansa, ripottelevat hienoa hajuvettä ja pukeutuvat ihan vaan minua ajatellen oikein ystävällisen ihastuttavasti. Minä tietysti avaan ja suljen oven heidän parhaakseen. Sitten he mouruavat ja kehräävät.
Jos ja kun omaisuuteni kasvun arvo ylittää helposti sormia hivelevän X (X>1) miljoonan euron suuruisen kahisevan tuohikasan, taidan hyvinkin ostaa juuri kirkuvan Maranellonpunaisen korskean orhen eli Ferrarin uusimman Spiderin rekkarilla ÖGY-69 tai IMP-0. Minulle sen ulkonäkö on aivan riittävän upea ja naisten mielestä erityisen hivelevä, vaikka itse koneen puolesta se ei lähimainkaan pärjää Bugatin kaltaiselle hiukkaskiihdyttimelle.