Tämä kirjoitus piti julkaista jo sunnuntaiaamuna, kun sitä kirjoitin, mutta tämä jäi tänne roikkumaan ilman otsikkoa ja artikkelikuvaa. Minun täytyisi hankkia kunnon järkkärikamera, jotta saisin kunnon kuvia blogiini… Tässä sunnuntaiaamun teksti, pienellä viiveellä!

Kolme treeniä takana, eli olen menossa puolessavälissä treeniohjelmaani. Tänään on lepopäivä. Ensimmäinen puolikas on saanut minut aivan romuksi, etenkin se ensimmäinen – jalka/pakaratreeni. Kävelykin on vähän tönkköä, tai ainakin huomattavasti hitaampaa kuin yleensä! Jalat on yksinkertaisesti niin kireällä, vaikka olenkin venytellyt niitä varovasti jokapäivä!

Aamuun sijoittuva treenini on teettänyt aikaisia herätyksiä, sillä treeneihin menee salilla miltei 2 tuntia, ja töihinkin on ehdittävä. Perjantaina riitti, että olin Töölö Gymillä heti ovien auetessa, klo 7:00, sillä työt alkoivat vasta klo 12. Lauantain 10:00 alkava työpäivä laittoikin sitten keksimään keinot, jotta sain noudatettua ohjelmaani!

Ratkaisin ongelman ostamalla hätävara-salikortin kotikulmalleni, mihin pääsen jo ennen kukonlaulua treenaamaan. Heräsin 4:30, vedin aamupalan napaan ja kipitin sinne heti viiden jälkeen lauantaiaamuna. Eihän se vedä vertoja kotisalilleni, Töölö Gymille, mutta ajaa asiansa hätätilanteessa.

Nyt ensimmäisenä lepopäivänä kello soi silti ennen aamuviittä. Mikäs sen parempaa tekemistä treenivapaan päivän ratoksi kuin lähteä katsomaan muiden treenaamisen tulosta – fitnesskisoja! Bussini lähti aamuseitsemältä kohti Jyväskylän karsintoja. Tiedän lavalla olevan ainakin pari tuttua, mikä tekee katsomisesta aina mielenkiintoisempaa! Jännä päästä nuuhkimaan kisatunnelmaa, niin tietää edes vähän mitä odottaa! 🙂

Kirjoittelen kisojen fiiliksiä myöhemmin!

Huomenna minulla on onneksi vapaapäivä, enkä aio laittaa kelloa soimaan! Herään, kun herään, syön ihanan aamupalani ja lähden sen jälkeen tekemään treeniohjelmani neljännen treenin, TITTIDIDII: jalat! Treenissä on eri liikkeet kuin aikaisemmassa jalkatreenissä, mutta voin kuvitella, mitä tuskaa se tulee olemaan siitä huolimatta, valmiiksi kiipeillä sorkilla.

Palaan hetkeksi ihanaan aamupalaani… Se on ainut hetki päivästä, kun saan syödä MANSIKOITA! <3 Kaurapuuro ja mansikat onkin varmaan ainut syy, mikä saa minut nousemaan hyväntuulisena neljän aikaan aamulla! Annan puuron hieman jäähtyä, laitan mansikat sen päälle ja nautin Juice+ kapselini sen kanssa. Avaan kapselit ja kaadan mehustetun sisällön puuroni päälle. Puuron on tärkeää olla vähän jäähtynyttä, ettei lämpö tapa ravintoaineita!

Päivän toinen herkku nautitaankin heti treenin jälkeen – palkkari. Se on palkinto hyvästä treenistä, ja saankin lisää potkua treeniin ajattelemalla sitä 😀 Mitä lyhyempänä pidän tauot, sitä nopeammin pääsen nauttimaan palkkariani!

Loppupäivän ruuat minua ei oikeastaan edes kiinnosta. Kana ja tonnikala ei juurikaan minua inspiroi, niistä on tullut minulle vain polttoainetta. Olen huomannut, että kana maistui huomattavasti paremmalle, jos tiesi saavansa sen jälkeen jälkkäriksi mansikoita 😀 Nyt jälkkärit jää vain haaveeksi.

Minulla on ikävä porkkanahakkelusmunakastani, mutta sitä on varmaankin mahdollista saada jossain vaiheessa ruokavalioon. Luulisin?

Viimepäivien mieliteot ovat kohdistuneet lähinnä manteleihin, maapähkinävoihin, kookosveteen ja tietenkin mansikoihin! Ruokavalioni on tällähetkellä melko rasvaton, joten uskon mantelien ja maapähkinävoin haaveilun liittyvän osittain siihen.

Ruokavalioni sisältää tällä hetkellä n. 1500 kcal ja saattaa kuulemma muuttua vaikka viikoittain, kunhan nähdään, miten kehitys alkaa kulkemaan! 🙂

Viimeistään tammikuussa tiedetään sitten, milloin kisataan!

Jännää!!