Heippa,

täällä on alkuviikko hujahtanut vauhdikkaasti, ja vauhtia riittää myös loppuviikolle!
Tuttu ja turvallinen matkakassi kumppani istuu viereisellä bussinpenkillä ja tarkoitus olisi tehdä pikavisiitti Lahteen ja Pertunmaalle. Ensimmäiset pari päivää kuluvat Lahdessa töiden parissa, mutta viikonloppuna olisi tarkoitus käydä kotikulmilla moikkaamassa rakkaita vanhempia ja siskoani! Yay!

Viime aikoina olen huomannut, että syksyn tuoma synkkä D-vitamiiniton ilma vaikuttaa huomattavasti mielialaani. Kiukkuisuus ja stressi purkautuvat itselleni rakkaimpiin ihmisiin, eivätkä asiat kulje haluamallani tavalla. Opiskelut muuttuvat yhä intensiivisemmiksi ja vapaa-aika korvautuu työmatkoilla tai etäopiskelulla. Tuntuu, että vetäydyn hitaasti omaan kuplaani, jossa pyrin hoitamaan asioita omatoimisesti kuntoon.
”Minä ite!”-käsitys on ollut käytössäni jo lapsuudesta asti. Huvittavaa, mutta totta, että ensimmäinen sanani oli ”Pois!”. Yritin kompensoida autonimiallani pikkusiskomaineeni käyttämällä kyseistä sanaa ja toimimalla itsenäisesti pienestä pitäen. Tätä samaa havaitsen edelleen. Nimittäin itselleni on hyvin tyypillistä tehdä asioita omassa rauhassa ja nähdä oman käden jälki. En esimerkiksi osaa käydä salilla tai shoppailemassa kavereiden kanssa, ups.

Kuitenkin tarkoitukseni ei ole missään nimessä sanoa, etten viihdy ihmisten seurassa tai torjun yhteistyötarjouksia. Työskentelen tällä hetkellä usealle PR-yritykselle ja myyjänä, sekä teen satunnaisia juontokeikkoja, joista N A U T I N koko sydämestäni. Ryhmätyöskentely työ- tai opiskeluelämässä on mielestäni varsin mukavaa ja muiden ihmisten mielipiteiden kuunteleminen kehittää omaa kykyä ajatella. Erottelen työ- ja muun elämäni vahvasti kahteen erilliseen sarakkeeseen, joissa pyrin kehittämään itseäni ja tuottamaan hyviä tuloksia. Minussa taitaa piiletä pieni perfektionisti!

Nykyään ilman selkeää aikataulutusta en pysyisi ollenkaan kärryillä missä kuljen. Vielä muutama vuosi sitten elin onnellisesti ja vaivattomasti oman muistin varassa ja ihmettelin ihmisiä, jotka merkitsivät kaiken kalenteriinsa. No, tällä hetkellä kalenterini muistuttaa kuulakärkihelvettiä. Perus opiskeluaikataulun sekaan olen ujuttanut aikaa itsenäiselle työskentelylle, kuntosalille ja töille. Tietenkin ymmärrän, että kaikki tämä on väliaikaista ja sinnikkyys palkitaan.

Aikataulutuksen lisäksi minulla on tapana tehdä erilaisia muistilistoja, esimerkiksi tavaroiden pakkaamista varten. Jos kyseessä on pitempi reissu, aloitan tavaroiden suunnittelun jo reilusti viikkoja ennen matkaa. Ensimmäisenä teen listan välttämättömistä tavaroista ja vähitellen täydennän listaa. Ei ihme, miksi mukanani on aina melkein puoli omaisuutta matkassa mukana…joista en käytä puoliakaan.

Haluan toivottaa kaikille tsemppiä loppuviikkoon ja pimeneviin syysiltoihin, sekä muistuttaa läheisten tärkeydestä! ♥
9 syytä hymyyn

♥Alina

ig & sc: aligurme