Pääsykokeet, YT-neuvottelut, juhlien järjestelyt… Sanasta ’stressi’, monien mieleen tulee vain stressaavat tilanteet. Stressi ei ole niin mustavalkoinen.

Jotkut ovat myös luonteeltaan hanakampia stressaamaan, kun taas jotkut osaavat ottaa lungisti tilanteessa kuin tilanteessa. Kimi Räikkönen on yksi idoleistani juurikin tästä syystä. Moniko kykenisi vetämään tirsat pöydän alla juuri ennen suurta Formulakisaa? Tarkoitan nyt nimenomaan kuskin näkövinkkelistä katsottuna 😉

Stressi ei välttämättä tarvitse mukavuusalueen ulkopuolelle menoa, tai mitään tilannetta ylipäätään. Keho erittää stressihormonia esimerkiksi univajeen johdosta. KOSKAAN ei voi tarpeeksi korostaa unen merkitystä hyvinvointiin.
…Paraskin sanomaan, kun olen aina ollut todella huono nukkumaan… Jostain syystä en ikinä ”malta” nukkua. Enää en ajattele kuten nuorempana, tai lapsena, että jään jostain paitsi jos nukun. En vain kykene nukkumaan pitkiä aikoja, kuten jotkut. En nukkunut edes vauvana päiväunia. Eräässä hoitopaikassa pyörin sängyssä, surkean littanan tyynyni kanssa monta tuskaista tuntia, kun minut vaan pakotettiin nukkumaan- Sanottiin, ettei saa tulla pois ainakaan tuntiin.
Sikeästi osaan kyllä nukkua, tai ainakin pienenä osasin. Olen myös yleensä nopea nukahtamaan, jos menen hyvillä mielin nukkumaan.

Tästä syystä onnistun välillä keräämään stressihormonien haittavaikutuksia elimistööni.
Ajattelen asioista positiivisesti ja yritän aina etsiä ne positiiviset puolet. Ajattelen, että asioilla on tapana järjestyä ja uskon siihen, että kaikella on tarkoitus. Näiden avulla yritän tietoisesti välttää stressiä elämässäni. Kuitenkin välillä houkuttelen stressihormonia kehooni nukkumalla liian vähän!

Stressihormoni on alun alkujaan luotu tilanteisiin, joissa se auttaa esimerkiksi pakenemaan. Esi-isämme sai keskitettyä kaiken energian juoksemiseen, pinkoessaan villieläintä pakoon, stressihormonin lamauttaessa kaikki elintoiminnot. Mm. aineenvaihdunta pysähtyy. Nykymaailmassa stressi koetaan aivan eri merkityksessä ja yleensä pitkittyneenä, mikä johtaa pikkuhiljaa hyvinvoinnin rapistumiseen. Aineenvaihdunnan ollessa paitsiossa ja ylipäätään elintoimintojen hidastuessa ei keho toimi optimaalisesti. Tästä taas seuraa vastustuskyvyn heikkenemistä ja sen myötä ties mitä sairauksia.

Onneksi tätäkin pystyy harjoittelemaan tietoisesti. Opettele ohjailemaan ajatuksiasi valoisampaan suuntaan ja hyväksy se, että asiat, joihin et voi vaikuttaa, eivät parane stressaamalla. Tee minkä voit ja toivo, että palaset loksahtavat paikoilleen 🙂
Jos ne eivät loksahda juuri niin kuin toivoit, sillä on todennäköisesti jokin tarkoitus. Se on vain elämää!

Älä anna stressihormonin päästä valloilleen!