Viimeviikon draamailut on nyt käsitelty tältäerää, joten taas voidaan keskittyä itse asiaan.

Treenipäivitykset on jääneet vähän taka-alalle niin täällä blogin puolella kuin vlogissakin, joten päivitetääs vähän missä mennään, sillä tahtia on kiristelty pariinkin otteeseen sitten viime postauksen!

Viikko sitten, perjantaina, valmentajan tapaamisessa ohjelmaan lisättiin aerobisia. Viime viikon tein tunnin aamuaerobisen ennen aamupalaa, viitenä aamuna viikossa. Lisäksi aerobisia treenien päätteeksi pidennettiin vartista puoleen tuntiin. Aerobisia tuli siis viikolle yhteensä 7,5h viiden salitreenin lisäksi. Ruokavalioon ei vielä koskettu, mutta vinkattiin muutoksia olevan tulossa lähiaikoina. Paino oli tuon viikon keskiviikkona 57,7kg, jonka jälkeen sainkin kiellon seurata enää painoa, joten seuraavaan puoleentoista viikkoon en vaakaan katsonut.

Viime viikon kroppa turvotteli aika rankasti (koska nainen), joten oli ihan hyvä, etten vaakaa vilkuillut. Kuva alla viimeviikolta.

Tämän viikon perjantaina valmentajan treenit olivat erilaiset. Unohdettiin ajatus maximaalisesta lihaspumpista ja treenistä tuli entistäkin  kuluttavampaa, kuntopiirimäistä, lyhyillä palautuksilla kierrosten välissä (30-45 sec).  Poseerauksia katsottaessa huomasin olevani jälleen todella epäilevä, ja mietin, lisäsikö tietämättömyys painosta epävarmuutta? Vaikka järjellä ajattelin, että painon nousu olisi fysiikan lain vastaista, tietämättömyys loi silti pientä pelkoa.

Perjantaina tuli käsky muuttaa treenit samanlaisiksi, mitä valmentajakin minulle veti, ja tuplata treenimäärä. Tällä hetkellä teen siis kaksi treeniä päivässä, joiden kumpaisenkin perään 40min aerobisen. Myös ruokavalioon tuli muutosta tästä päivästä eteenpäin, kun makrojen joka osa-alueelta karsittiin vähän pois. Hiilarit on käytännössä nollilla. Samalla myös rasvasta ja proteiinista vähennettiin, eli kalorit tulee olemaan heittämällä tuhannen alapuolella, jos pelkkää syötävää ruokaa ajatellaan. Ruokavalioon tuli kuitenkin enemmän aminohappoja. Suurin muutos tapahtui siis makrotasolla rasvassa, joka puolittui entiseen nähden. Tällä mennään nyt ainakin karsintoihin asti, eli n. kaksi viikkoa eteenpäin.

Työrintamalla alkaa onneksi rauhoittumaan, mikä on melkeinpä välttämätöntä tällä tahdilla. Uni on yksi tärkeimmistä asioista tässä kohtaa dieettiä, enkä mitenkään ehtisi nukkua tarpeeksi, jos tuplatreenien lisäksi kävisin normaaliin tahtiin keikoilla. Viime viikolla minulla oli vielä kolme työkeikkaa, mutta tulevilla kahdella viikolla mennään vaan yhden työpäivän taktiikalla! Torstaina, paluumatkalla työkeikalta Kotkasta, kävin testaamassa PTV Gymin Porvoossa (kuva yllä).

Olen yleensä aamuvirkku, joka pomppaa sängystä samantien, kun silmiäni raotan, mutta nyt sängystä nousemisesta on tullut vaikeaa. Ennen en ole malttanut makoilla sängyssä herättyäni, mutta nyt nouseminen venyy yhä myöhempään ja myöhempään. Syynä lienee se, etten saa syödä aamupalaa ennen treeniä, joten minulla ei ole mitään houkutusta nousta. Toki, mitä nopeammin – sitä nopeammin, eli aamupalakin häämöttäisi lähempänä, kun vaan menisi ja tekisi, mutta kuten olen aiemminkin sanonut, tyhjällä mahalla en lähde yleensä edes viemään roskia. Nyt ollaan siis aika kaukana mukavuusalueesta! Vihreää teetä olen litkinyt ennen treeniä ja yrittänyt saada itseni liikkeelle. Toissapäivänä söin aamupalaa vasta klo 14, kun tulin tekemästä ”aamutreeniäni” ja eilen meni vielä myöhemmäksi – lähes puoli neljään! Tämänhetkistä ankeutta ei helpota yhtään orastava flunssa, kun nenää saa niistä jokaisen treenisarjan välissä. Nyt mennään kuitenkin tavoite mielessä, tahdon voimalla, ja niin hyvillä mielin kuin suinkin kykenen asennoitumaan 🙂 Juuri nyt siinä ei ainakaan ole ongelmaa, vaan mieli on positiivinen! Toki välillä uuvuttaa, mutta kummakos tuo..?

Eilenaamuna katsoin vahingossa painoni (tiedän, kuulostaa hassulta), ja lähetin viestillä tunnustuksen tapahtuneesta välittömästi valmentajalleni. Lupasin kuitenkin olla stressaamatta, sillä suoraan sanottuna en vain enää jaksa stressata, tai miettiä mitään muutakaan ylimääräistä. Paino, 56,9kg oli kuitenkin kuulemma hyvä tahti, kun viimeksi mitatusta (30.8 / 57,7kg) oli lähtenyt -0,8kg. Eli puolenkilon viikkotahtia. Nyt jäljellä olisi varmaankin vielä noin pari kiloa kisapainoon. Liian kireä bikini fitneksessä ei kuitenkaan saa olla! Karsinnoista olisi siis päästävä läpi ensiviikon lauantaina, jonka jälkeen puskettaisiin vielä 100 lasissa kohti Lahden SM-kisoja NFE:ssä! Sen jälkeen luvassa on mansikoita ja raakakakkua, joita olen mielessäni kuolannut tässä jo pidemmän tovin! Toki, jos hyvin käy, loppuvuodella häämöttää vielä MM-kisat, NFE:n parhaille 🙂 Sitten alkaakin jo valmistautuminen kevään Fitness Classic-kisoihin. Talven aikana aion kuitenkin ottaa pienen irtioton jossain palmun alla, stressaamatta suuremmin siitä, mitä suuhuni laitan. Ranttaliksi en kuitenkaan aio hommaa vetää, nyt kun olen viimein saanut itseni takaisin! Kropalle ravinteita ja homma jatkuu! Kevään kisat ovat kuitenkin edessä jo huhtikuussa, eli ei kisakunnosta kovin kauas kannata mielestäni lähteä – enkä haluaisikaan!

Nyt kiristellään vielä 12 päivää, ja katsotaan, mihin rahkeet riittää! Alla kuva tältä päivältä:

Ihanaa viikkoa ☀️