Multa kysytään usein, miten oon päätynyt kehätytöksi. Yleisön pyynnöstä jaankin nyt stoorin siitä, miten tähän on päädytty. Stoori on sinänsä aika hauska ja muistuttaa siitä miten elämässä ei koskaan voi tietää, mitä se tuo tullessaan. Vuonna 2013 olen itse vielä istunut Cagen katsomossa ja miettinyt, hitto mitenkähän pääsis kehätytöksi?

Mun tie tähän hommaan alko syksyllä 2014. Yks (meinasin kirjottaa kaunis, mut sitä se ei ollu) räntäsateinen lokakuinen iltapäivä sain puhelun. Missä kunnossa sä oot tällä hetkellä? Ja hyvässähän mä olin, olin koko syksyn rampannu salilla ja jääny koukkuun intervallitreeneihin. Mut buukattiin promoomaan Cagea ja myöhemmin sain tietää, että tää promoominen tapahtuu bikineissä, ulkona ja aamuruuhkassa. Voi neiti, mihin sä oot taas lupautunut?

Nukuin yön yli ja päätin, että oli mikä oli meen sinne hyvällä asenteella ja otan ilon irti jännityksen tuomasta adrealiinipiikistä. Ja niin siinä kävi että vakuutin tällä asenteella oikeat ihmiset ja sain vuoden pestin ottelun parhaille katselupaikoille -Hell yeah! Tää typykkä ei ois ikipäivänä sillon teininä Ultimate Fighterin uskollisena seuraajana, Sali-sarjan fanina ja Tekken addiktina uskonut, että joskus päätyy vielä itse seuraamaan näin läheltä tuota kiehtovaa ja brutaalia lajia. Mut näinhän se on, elämällä on tapana yllättää ja tästä yllätyksestä mä olen aivan erityisen kiitollinen.