Siirryimme Koh Taolta Koh Samuille katamaraanilla, ja matka kesti noin 2h. Samui on Thaimaan toiseksi suurin saari, joten Samuilla ei sitten enää liikuttukaan jalan vaan taksilla. Otimme satamasta taksin Samuin pisimmälle rannalle ja lähdimme rinkat selässä etsimään majapaikkaa. Kävimme katsomassa muutaman paikan ja päädyimme sitten hotelliin, jossa yö maksoi n. 7€.

Kaverini on käynyt aiemmin Phuketissa ja totesikin aika pian Samuista, että samanlaista kuin siellä. Samuilla oli rauha kaukana, paljon liikennettä, ihmisiä, hälinää, kaupustelijoita ja kaduilla pakahduttavan kuuma. Aika pian aloin kaivata takaisin Taon rauhaan.

No mutta koska halusin nähdä reissullani mahdollisimman paljon, niin Samuita piti katsoa vähän eri kantilta. Olihan se kiva nähdä ihmisiä ja kierrellä basaareissa, tinkiä ja tehdä mageita löytöjä. Päivät makasimme rannalla ja rannalta katsottuna elämä näyttää aina paljon valoisammalta. Ihanaa kun tuuli käy mereltä ja vilvoittaa edes vähän!

Samuilla kävimme katsastamassa erään netissä kehutun vesiputouksen, jossa oli mahdollista myös uida. Vesiputouksille piti kiivetä viidakon lävitse tallautunutta polkua reilun puolen tunnin verran, mutta olihan se huikeaa vihdoin päästä perille ja nähdä putouksen kuohut ja pulikoida makeassa vedessä suolaisen meriveden sijaan.

Koska kaverini jäi Thaimaaseen vielä oman lomani loputtua, niin lensin itsekseni Samuilta takaisin Bangkokiin ja sieltä Finnairilla Suomeen. Viimeisen yön vietin Bangkokin kentällä, koska lentoni Suomeen lähti sen verran aikaisin aamulla, ettei olisi ollut järkevää ottaa huonetta siksi yöksi. Yritin nukkua kentällä, mutta eihän siitä mitään tullut, ilmastointi oli niin kovalla, että palelin ja tietysti pieni huoli oli tavaroista, joita piti vahtia.

No mutta loppu hyvin kaikki hyvin! Ehjänä ja taas yhtä elämystä rikkaampana takaisin Suomessa 🙂