Kuva: Veli-Veikko Elomaa

Mut on kasvatettu pienestä pitäen siihen, että pitää sanoa asiat suoraan oli kyse mistä tahansa. Ja on aina parempi kertoa totuus kuin valehdella, silloin suututaan vähemmän ja tää pitää enemmän kun paikkansa. Sillä oon noudattanut tätä neuvoa koko mun elämäni ja jotenkin kun se on iskostunut takaraivoon niin olettaa sitä muiltakin. Vaikka se ei todellakaan ole muille niin ilmiselvä asia. Mun mielestä on kaks haaraa joka erottaa suoraan puhumisen ja negatiivisen haukkumisen. Ja monella tuppaa nämä kaksi käsitettä sekottuun. Mulla nousee oikein karvat pystyyn joka kerta kun joku sanoo puhuvansa suoraan vain nostattaakseen omaa egoaan. Monesti päätyy sellaseen tilanteeseen, jossa sanotaan, että halutaan puhua suoraan asiasta kun asiasta. Mutta tässä tullaan kaikista kysymysmerkkejä aiheuttavaan tilanteeseen. Kun juuri tätä mainostanut ihminen ei itse kestä suoraan puhumista vaan suuttuu.

Musta on todella epäreilua toisia kohtaan, jos ei osaa ilmasta suoraan asioita. Ei ikinä voi tietää mitä toinen ajattelee sekä päinvastoin. Yleensä totuutta kierrellään ja suoraan sanottuna valehdellaan joko tietoisesti tai alitajuntaisesti. Oonkin pohdiskellut syytä moiseen käytökseen. Moni pelkää sitä, että muut lakkaisivat pitämästä heistä ihmisenä ja yksi lause määrittelis sut kokonaan.

Ihmiset antaa vääriä mielikuvia itsestään sen pelossa mitä heistä ajatellaan. Joten teemme oletuksia ja yleensä ne on vääriä. Jonka todellakaan ei pitäis mennä niin. Sehän on täysin järjetöntä? Muiden ja ennen kaikkea itsensä huijaaminen. Miten muut voi ymmärtää meitä, jos me valehdellaan itsellemmekkin. Vastaus on ei mitenkään.

Kannattaa aina ensin miettiä kumpi on pidemmän päälle kaoottisempaa suoraan puhuminen vai valehtelu? Sillä ne kulkee käsi kädessä totuuden kanssa.

Tälläsiä ajatuksia tällä kertaa 😀

Oikein hyvää pääsiäistä! 🙂

<3 Marla