Pari viikkoa sitten tapahtui ja sattui kaikenlaista. Tenttejä oli muutama, kone meni rikki ja jouduin sairaalaan vahvojen vatsakipujen vuoksi. Syy blogihiljaisuuteni oli siis se, että en vain päässyt koneelle kirjoittelemaan 🙁 Nyt on kuitenkin onneksi uusi ja toimiva läppäri käytössä!
En vieläkään tiedä tarkkaa syytä mahakivuilleni, mutta epäilen vahvasti stressiä. Ennen finaaliviikonloppua sain myös närästystä ja mahakipuja, mutta en niin vahvasti kuin pari viikkoa sitten. Tällöin itkin sängyssä kivusta, en pystynyt liikkumaan ja pahoinvointi sai minut oksentamaan. En myöskään näyttänyt kovinkaan hyvältä, koko kroppa oli ihan turvonnut. Sairaalassa sain kivunlievitystä ja aloitin vatsaa tasapainottavan kuurin. Jos kivut jatkuvat, on matka kohti vatsatähystystä.

Tällä hetkellä oloni on huomattavasti parempi. Olen hieman vältellyt närästäviä ruokia ja tarkkaillut olemustani. Olen myös hieman yrittänyt ottaa rennommin. Se on tietysti helpommin sanottu kuin tehty, sillä päätäni on välillä ihan mahdoton pistää off-modeen. Jatkuvasti mielessä pyörivät lähestyvät deadlinet.
On hyvin mielenkiintoista miten psyykkinen hyvinvointi voi ilmetä fyysisinä oireina. Tällöin mahdollisia kipuja on vaikea selittää lääketieteellisesti. Pelkkä stressi voi aiheuttaa erilaisia fyysisiä oireita, kuten päänsärkyä, vatsavaivoja, huimausta, pahoinvointia ja sydämmentykytystä.
Lyhytaikainen stressi ei ole välttämättä pahasta, mutta pitkäaikainen voi olla jopa vaarallista.

Mikä on siis selviytymissuunitelmani? Olenkin kirjoittanut stressin käsittelystä aikaisemmin, mutta en ole kuitenkaan noudattanut omia vinkkejäni tarpeeksi. Suurin syy on ehkä suorittamiseni tarve. Haluan tarttua kaikkiin mahdollisuuksiin ja tehdä liian monta asiaa samaan aikaan. En ehdi tehtävieni perässä ja rasitan itseäni liikaa. Tällöin on opittava luopumaan jostain ja tottumaan ajatukseen, että joitakin asioita voi tehdä myöhemminkin paremmalla ajalla. Projekteja on otettava oman toimintakyvyn mukaan ja ei saa lannistua, jos ei saa kaikkea mahdollista tehtyä. Aion siis keskittää aikani tarkemmin ja luopua mahdottumuuksista. Kyse ei ole luovuttamisesta vaan hyvinvoinnistani. Mahakivut olivat hyvä herätyssignaali kropaltani, että muutoksia on tehtävä.

Pidätkö sinä huolta myös psyykkisestä hyvinvoinistasi? Usein unohdamme myös pitää huolta mielistämme ja keskitymme liikaakin fyysiseen hyvinvointiin. Huono psyykkinen hyvinvointi alkaa näkyä helposti myös fyysisinä oireina.

Tulen kirjottelemaan taas aktiviisemmin, olenkin kaivannut sitä! Jos tarvitset juttukaveria vaikeuksistasi, mulle saa tulla jutskaamaan missä vaan 🙂  Mitä mekanismeja teillä on stressin sietoon?

♥ Isabella