Valitin aamulla, kun puhelimen muisti on kokoajan täynnä, eikä mikään tahdo toimia sen takia. Puhelin ei suostu ottamaan kuvia ja se heittää minut jatkuvasti ulos sovelluksista.

Robert kehotti poistamaan turhia kuvia ja videoita puhelimen muistista, johon tivahdin, ettei minulla oikein ole turhia kuvia tai videoita! Samassa avasin gallerian, ja puolen tunnin kuluessa olin poistanut yli 1000 kuvaa.

 

Olen aina ollut kova kiintymään materiaan, paikkoihin, kaikkeen turhaan. Joka kerta tuntuu surulliselta luopua autosta, talosta, puhelimesta…. Vaikken olisi siitä alun alkaen edes pitänyt tai vaikka tilalle oli tulossa uutta ja hienompaa. Pienenä suutuin ukille ja mummolle, kun he möivät kesämökkinsä ja sama toistui, kun he vaihtoivat maasturinsa farmariautoon.

 

 

Tivahdin, ettei minulla ole turhia kuvia. Samassa avasin gallerian, ja puolen tunnin kuluessa olin poistanut yli 1000 kuvaa.

 

 

Olen aina salaa hieman kadehtinut ihmisiä, jotka luopuvat ylimääräisestä tavarasta noin vain, eikä hamstraa kaikkea talteen. He ovat eläneet aikansa jotakin mukanaan, sitten he päästävät siitä irti ja antavat tilaa uudelle. Hassua, sillä minähän aina yritän ajatella juuri tällätavoin elämässä, mutta miksi en osaa toteuttaa sitä, kun asia on jotain konkreettista?

 

Muutin nykyiseen asuntooni noin puolitoista vuotta sitten, mutta minulla on edelleen laatikoita, joissa seisoo samat tavarat, jotka ovat kulkeneet jo pari muuttoa samoilla sijoillaan. Haaveilen isommasta kämpästä, jossa olisi enemmän säilytystilaa, mutta ehkä ongelma onkin vain turhan tavaran paljous. Ostaessani uuden laitteen, esim mehustimen tai blenderin, minun on säästettävä pakkaus, jotta seuraavassa muutossa se on helppo kuljettaa – tai jos satun joskus myymään sen, onhan sen oltava alkuperäispakkauksessa, kuten kaupasta ostettaessa?

 

 

He ovat eläneet aikansa jotakin mukanaan, sitten he päästävät siitä irti ja antavat tilaa uudelle.

 

 

Tarvittiinko tähän tosiaan tukehtumaisillaan oleva iPhone, jotta heräsin tähän nyt? Kuvia poistellessani havahduin siihen, miksi säästän kaikenlaisia kuvia puhelimessani. Esimerkiksi viisi samantapaista kuvaa samasta tapahtumasta, tai kymmenen lähes identtistä selfietä, joista yksi on jo valikoitunut instagramiin. Pitääkö ne kaikki yhdeksän muutakin koevedosta säilyttää? MIHIN??

 

Aion raivata puhelimestani vielä muutaman tuhatta kuvaa, sillä mitä teen niillä tässä vanhassakaan puhelimessa, kun joudun ostamaan uuden, mikäli muistitilaa ei vapaudu?

Toivon, että te lukijat osaatte lukea tätä tekstiä kuvainnollisesti, laajemmassa mittakaavassa kuin kännykän kuorissa tai pahvilaatikoissa. Summasummarum: Jos ei osaa päästää irti, kuorma kasvaa ja sitä on raskasta kantaa. Lopulta tila loppuu ja tukehtuu. Mielenhyvinvointi toimii tismalleen samalla tapaa. Ehkä minunkin on aika ryhdistäytyä ja käydä myös kaappini läpi. Ehkä huomaankin asuvani jo asunnossa, jossa on riittävästi säilytystilaa!

 

 

Lopulta tila loppuu ja tukehtuu.

 

 

Antakaa turhan olla ja vapauttakaa tilaa uudelle! Ihanaa kesää! ☀️