Seuraava teksti tulee sisältämään otteita kahdesta erillisestä kirjoituksesta, sekä omia ajatuksiani. Törmäsin noihin kirjoituksiin pääsiäisenä, sattumalta ja yhtäaikaa. Vaikka ne ovat eri aiheita käsitteleviä ja on julkaistu täysin toisistaan tietämättään, ne sopivat minun tapauksessani todella hyvin yhdessä luettavaksi. Toinen teksti on Ilta-Sanomien Kolumnistin, Hanna Kourin ”Elä tai anna edes muiden kuolla elävänä”. Toinen on bloggari Ulla-Riitta Koskisen kirjoitus, jossa käsiteltiin ”fitness-kuplaa”. Kourin teksti oli kuin suoraan omasta ajatusmaailmastani, johon sain taas mielenkiintoista vastinetta Umpun kirjoituksesta.

Joskus vuosia sitten tatuoin jalkapöytiini linnut. Miksi? Koska minusta linnut ovat kadehdittavia olentoja. Ne ovat mielestäni aina vapaita ja onnellisia. Ne kaksi asiaa- vapaus ja onnellisuus, ovat niitä asioita, joiden haluan johdattavan minua eteenpäin elämässä. Ne kaksi asiaa ovat niitä, mihin haluan kaikinkeinoin pyrkiä. Jokainen voi ottaa harha-askeleita ja tehdä virheitä. Se on aivan luonnollista ja ne kuuluvat elämään. Valintamme voivat joskus jäädä ulkopuolisille ihmisille täyttä ymmärrystä vaille ja saamme osaksemme tuomitsemista ja kummia katseita. Mutta ketä me olemme tuomitsemaan kenenkään valintoja, niin kauan kun ne eivät alenna oman elämämme arvoa?

Kouri kertoo tekstissään extreme-urheilijasta, Samuli Mansikasta, joka kuoli vuorikiipeillessään. Surullinen tapahtuma, mutta Samuli teki valinnan harrastuksestaan ja tiedosti sen riskit. Hän halusi pelata venäläistä rulettia tietäen sen mahdollisen hinnan. Joku voisi nyt ajatella, että hulluutta, mutta minä ajattelen ”kuinka siistiä!”. Minusta kaikista hienointa on se, että ihminen uskaltaa tehdä puhtaalla sydämellä asioita, joita oikeasti itse haluaa eikä välitä yleisistä normeista.

”Normaali-ihmisen on lähes mahdotonta ymmärtää, miksi joku on valmis vaarantamaan henkensä extreme-lajeissa. On ihmisiä, jotka saavat riittävästi sisältöä elämäänsä perusarjesta. Toisen se pitää hakea äärikokemuksista. On myös niitä. jotka masentuvat, ettei elämä tunnu merkitykselliseltä. Suurin osa ihmisistä pelkää enemmän elämää kuin kuolemaa. Vaatii valtavasti rohkeutta uskaltaa elää normien vastaista elämää. Kysyä itseltään se kaikkein perimmäisin kysymys elämänsä tarkoituksesta ja vastata myös siihen, minkä hinnan siitä on valmis maksamaan”

Umppu vastaavasti kirjoittaa siitä, kuinka fitness-lajit hänen mielestään sokeuttavat ihmisiä. Kuinka tekoja ja käyttäytymistä ”oikeutetaan” lajilla ja esimerkiksi terveellisyyttä koskevat rajat ja ajatusmaailmat hälvenevät. Umppu on siinä oikeassa, ettei ”kuplassa” oleva ihminen näe aina asioita samallalailla, kuin ihmiset hänen ympärillään. Tämä on harrastus, jossa niin hyvässä, kuin pahassakin sokeutuu. Kuitenkin minusta tismalleen samaa kuplaantumista ja itsekkyyttä löytyy liki asiast, kuin asiasta. Perheelliset monesti sulkevat muita lähimmäisiään perhekuplan ulkopuolelle ja golffaripariskunta elää ruoholla, aidan jommallakummalla puolella.

”Kaikki jutut pyörii mun dietti, mun ruoka, mun treeni, mun posetreeni, sali, kuvaukset, biksut, hieroja, kynnet, karsinnat. Kisat vaihtuu, mutta jutut on ihan samat.”

En lähde ottamaan kantaa osaa Umpun tekstistä, joka koskee valmentajia, diettejä tai treenimetodeja. Ne ovat ihan oma tekstiaiheensa. Lähinnä teksti sai minut ajattelemaan syitä ja seurauksia, joita oma lajivalintani on saanut aikaan. Vaikka lajin terveellisyydestä, lisäravinteista ja vitamiinipurkeista voidaankin olla montaa mieltä, tiedän että vanha elämänmallini olisi ennemmin minut ajanut ”six feet under”, kuin tämä kuplassa eläminen. Syytön heittäkööt ensimäisen kiven ja kuka meistä loppujenlopuksi osaa elää niin optimaalisesti ja omaa temppeliään vaalien, ettei mistään elämänkohdasta löytyisi huomautettavaa?

”Mieti oikeasti miltä se tuntuu elää koko elämä ruokapurkkien kanssa keittiövaakaa käyttäen ja kyttäämällä omaa syömistä päivästä toiseen. Onko se niin hienoa ja sen arvoista?”

Vastineeksi tähän voisin sanoa samantien, että kyllä se ainakin tässä omassa elämäntilanteessa on. Vanha elämänmallini oli silloin ajallaan hauskaa, mutta enää en vaihtaisia tätä jokaviikkoisiin sekaviin baari-iltoihin ja tanssimaratoneihin, joissa kavereiden kanssa sekoiltiin kuin Anne ja Ellu konsanaan. En myöskään halua ympärilleni omakotitaloa tai kolmea huollettavaa. Haluan elää nyt itsekkäästi itselleni. Anteeksi ja amen.

Kun lajivalintana on fitness, monen ”tavallisen” ihmisen on vaikea ymmärtää sitä, miten kukaan voi elää tällä tavalla. Miten voi luopua niin monesta menosta, täyttää lautasen kanalla ja jaksaa treenata päivästä toiseen. Moni kokee, että me jäämme jostakin elämässämme paitsi. Naapurin Liisaa mietityttää olenko vastaanottamassa vuodenvaihdetta skumppalasi kädessä vai taas tylsästi salilla. Mutta ilmeisesti Liisaa usein kuitenkin harmittaa. Liisa luulee, että elämäni on nyt jotenkin kovin kurjaa ja hän jopa säälii minua. Vai sääliikö? Ehkä hän kuitenkin on myös himppasen kateellinen. Ehkä hän alitajunnassaan tuntee, että hän onkin se virranmukana menijä, joka ei välttämättä tee omia itsenäisiä valintoja ja haluaa siksi hyökätä minua vastaan. En sano missään nimessä, että valintani olisivat aina olleet helppoja tai elämäntapani ei aiheuttaisi luopumisia- tottakai aiheuttaa. Koen kuitenkin, että kaikki sen mukanaan tuomat positiiviset vaikutteet ajavat formula-auton lailla negatiivisten asioiden edelle.

Tietenkään lajivalintani ei vie henkeä, tai ainakaan yhtä lähelle sitä, kuin extreme-urheilu. Kuitenkin näen niissä paljon samaa. Molemmat ovet yleisten normien vastaista elämää. Elämää, jossa enää se helpoin ja normaalein tapa toimia ei tuo tyydytystä. Molemmissa lajeissa täytyy aina mennä vähän pidemmälle ja hieman lujemmin, jotta saadaan ”tyydytettyä” se intohimo. Molemmat ovat elämäntapoja aamusta iltaan. Niitä täytyy aidosti rakastaa, jotta valintojensa kanssa jaksaa elää päivästä toiseen.

”Haluaisim arvostelijoita katsomaan itseään peilistä silmiin ja kysymään itseltään ärsytääkö se, että toinen kuoli tavoitellessaan unelmaansa siksi, ettei itse ole uskaltanut unelmoida ja elää. Onnellisia ovat he, jotka löytävät elämässään asian, jonka puolesta ovat valmiita kuolemaan.”

Ja alta tutustumaan ihanaan kesäiseen treenivaatevalikoimaan! Hugs!