Tiedättekö niitä miehiä, jotka jäävät roikkumaan?

No nyt on yksi sellainen keissi meneillään. Ei hän toki mikään paha ahdistelija ole tai vastaavaa. Kunhan turhauttaa se, ettei toinen ymmärrä antaa olla. Jos ei kiinnosta, niin ei kiinnosta.

Mulla oli Tinderin kautta treffit yhden miehen kanssa joskus viime joulukuussa. Mies oli taas kuviensa perusteella näyttänyt paljon paremmalta, mitä hän sitten oli oikeasti livenä. En siinä kohtaa etsinyt mitään vakavaa, katselin vain Tinderin tarjontaa kevyin mielin. Meillä oli miehen kanssa puhe treffeistä sillä asenteella, että seksi voisi mahdollisesti olla läsnä.

Sovimme näkevämme minun luonani. Omassa kodissa on aina jotenkin luontevimmillaan, kun on omassa turvapaikassaan. Ehkä on jo tullut selvästi, että aika rohkeasti kutsun täysin tuntemattomia kotiini ensitapaamiselle ja ymmärrän hyvin, ettei moni sitä ymmärrä eikä tee samoin. Itselle se tuntuu vain luontevalta. Voit sitten hankkiutua toisesta eroon heti kun haluat ja saat istua mukavasti vaikka oman sohvan nurkassa.

Emme olleet puhuneet puhelimessa miehen kanssa etukäteen, mutta viestitelleet aika paljonkin. Monesti haluan kuulla toisen äänen myös ennakkoon. Kuitenkin jo kuvien perusteella saa jonkinlaisen ennakkofiiliksen toisen äänestä ja elekielestäkin. Kaikki voi tosin olla toisin, kun viimein tapaa.. No kysyin tältä mieheltä vain vähän ennen tapaamista, että miltä hän kuulostaa. Mies sanoi kuulostavansa Mikki Hiireltä. Naureskelin vain hänen vastaukselleen ja ajattelin, että niinpä varmasti. Ei se ollutkaan ollut vitsi..

Näimme siis sovittuna päivänä kotiovellani. Kutsuin miehen sisään ja katselin vähän pettyneenä. Heti kun hän oli avannut suunsa, havaitsin sen, että hän tosiaan kuulostaa hieman Mikki Hiireltä. Mietin kuinka se voi olla mahdollista, kun on kyseessä kuitenkin aikuinen ja oikein hyväkuntoinen mies. Ilmeisesti se vain voi. Pienehkö pettymyksen aalto kulki lävitseni ja minulle oli heti selvää ettei mitään seksiä tulisi tapahtumaan. Miehen kropassa ei ollut siis mitään valittamista, vaatteet päälläkin huomasi hänen olevan moitteettomassa, urheilullisessa kunnossa. Hänen kasvonsa eivät vain olleet aivan sitä, mitä olin kuvitellut. Ja vaikuttihan se äänikin kovasti asiaan.

Menimme kuitenkin sohvalleni istumaan, tv oli päällä taustahälynä. Höpöttelimme niitä näitä elämästä. Miehellä oli kaiken lisäksi huumori, johon en oikein päässyt mukaan. Naurahdin välillä hänen jutuilleen kuivasti, kun en tiennyt mitä muuta tehdä. Pidin turvallisen välimatkan häneen, ettei hän koittaisi onneaan ja tekisi jonkinlaista aloitetta. Mies olikin hienotunteinen eikä tehnyt mitään. Ilta meni siis ihan leppoisasti. Juttelimme reilun tunnin, kunnes en voinut enää hillitä kasvavia haukotuksiani. Mies oli kuitenkin tullut luokseni suhteellisen myöhään arki-iltana.

Hän alkoi tekemään lähtöä ja hyvästelin hänet eteisessä. Tämän jälkeen meistä kummastakaan ei kuulunut. Todennäköisesti hän aavisti minusta, etten ollut aivan Super innoissani. Yllättäen kuitenkin hän Naistenpäivänä lähetti minulle onnittelut ja mietin, että minkä ihmeen takia. Pari-kolme kuukautta treffeistämme oli kuitenkin mennyt ja täysin hiljaiselossa. Toinen yhteydenotto tapahtui viime viikolla. Se oli kuvaviesti kukista. En ymmärtänyt sitäkään. Jälleen hänen edellisestä yhteydenotostaan oli mennyt pari kuukautta. Kumpaankaan viestiin en vastannut mitään, en kokenut siihen tarvetta. Ehkä hän pikkuhiljaa tajuaa, että minut voi jättää pois postituslistaltaan.