Somehiljaisuus

Hitto mulla on ollut kyllä rankka kuukausi! Mä pahoittelen ihan hirveesti sitä, että en oo postaillu mitään tänne. Oon ollu koko somen puolella ihan super hiljanen. Oon ollut myös mun ystäville hiljainen, pahoittelut!

Syy mun hiljaisuuteen on erittäin yksinkertainen: Mä oon ollut tosi loppu! Musta välil tuntuu et poltan itteni loppuun. Mä oon vaan aina ollut niin epäitsekäs ihminen, että vaikka mulla ei ois asiat hyvin, mä haluun et toisella on hyvin ne asiat ja teen paljon miellyttääkseen toisia ihmisiä. Toisekseen, ne jotka mut tuntee, tietää et oon super aktiivinen ihminen. Mä en pysty oikeesti höllätä koskaan kunnolla. Mä tarviin ihmisiä, töitä, projekteja jne. Mä annan kaiken oikeesti mun tekemisille, en pysty tehdä puoliks. Toi kaikki pitää mut järkevänä ja onnellisena. Mut nyt huomasin mun kunnosta, mun ajatuksista ja mun tavasta ihan vaan olla et oon laittanu kalenteriin ihan liikaa juttuja samaan aikaan ja en oo antanu itelleni aikaa, saatika mun poikaystävälle, mistä oon ihan helvetin pahoillani ja mua vituttaa se. Mut onneks mun ystävät, lähipiiri ja Sami varsinkin, tietää millanen mä oon ja millanen mun luonne on.

Mulle ystävät on sanonu lähipäivinä: Älä polta ittees loppuun. Helppo se on sanoa kun tehdä. Ne joilla on vähän samantapanen elämäntyyli ja luonne kun mulla, tietää tän tasan tarkkaan. Mulle työ on todella tärkeä ja rakastan sitä mitä teen.  Nyt varmasti moni kysyy mitä teen työkseni, eli mikä mun päätyöni on. Mä oon myyjä Glitterissä. Sanotaan suoraan että palkka suoraan persereiästä (perus myyjän palkka). Mikä siinä on niin ihanaa? No oikeasti se, että mä rakastan asiakaspalvelu alaa ja ihmisten auttamista. Glitterissä saa todellakin palvella ihmisiä, saa auttaa ja saa kertoa omia mielipiteitä sekä opastaa asiakkaita tyylivalinnoissa. Tärkeä juttu on myös ne työkaverit, sanotaan näin että ehkä tärkeimpiä juttuja työpaikalla. Mulla on ihan sairaan ihanat työkaverit! Ja vaikka nekin koko ajan vähän vaihtuu niin siis jostain syystä meillä on kyllä silti aina huippu tyyppejä. Sanotaan näin, että ei sitä ymmärrä ellei Glitterissä oo ollut töissä. Se on niin eri maailma kun muu maailma.

Mennään takaisin asiaan… En oo koskaan synkistelijä ihminen, enkä halua olla. Mut mua helpottaa sikana jos saan kertoa teille tänne blogin puolelle, et mun elämä ei oo tanssia, ei oo täydellistä, ei oo mitään elokuvaa. Tottakai rakastan mun elämää ja ihmisiä siinä, rakastan mun työtä ja tykkään ihan helvetisti siitä mitä teen, enhän mä muuten tekis niitä asioita. Mut mun on pakko tarkentaa jokaiselle ihmiselle, että ei oikeesti monen elämä oo sitä miltä näyttää.

Sen takii tarkennan näitä asioita koska mulle on tullut aika monesti kommentteja/viestejä tuntemattomilta sekä puolitutuilta ihmisiltä, että vitsi sun elämä on varmasti täydellistä, vitsi sä oot täydellinen, oot varmaan tosi onnellinen kun sulla on niin ihana elämä jne jne jne. Kiitos näistä viesteistä/kommenteista, oon onnellinen et ne on tollasia eikä jotain että ”vitun huora”, mutta mä haluan sanoa kaikille teille, että ei kenenkään elämä oo täydellistä. Mua harmittaa, et ajattelette niin! Se mitä te näette musta somessa tai siis sanotaan nyt näin et ihan kenestä vaan, niin ei ne oo oikeesti mitenkään kauheen erilaisia susta. (Puhutaan nyt kuitenkin suht normaalista ihmisestä eikä esim Kim Kardashianista tai J Lo:sta).

Tässä näette et kyllä mäkin palan loppuun ja kyllä mullakin on oikeesti todella huonoja päiviä ja huonoja aikoja ja en todellakaan oo täydellinen eikä mun elämä ole täydellistä. Ei kenenkään elämä ole! Toivottavasti ymmärrätte sen, mun elämä on mulle just sopiva, ei oo täydellistä, mikä ees luokittelee täydellisen? Ja kiitos kaikille super ihanista kommenteista!! Ootte tosi kohteliaita, upeita, kauniita, älkää vähätelkö itseänne. Varsinkin naiset! Ymmärrän, että nykypäivänä oikeesti naisilla on hirveitä paineita ja niin on helvetti mullakin, ihan jäätäviä paineita ollut. Esimerkiksi mallin työssä et pysty väistämään ulkonäköpaineita, aina joku on sua parempi ja aina et sovi kaikkiin töihin. Mutta ketä oikeesti loppupeleissä kiinnostaa 😀 Mä ainakin aion olla ihan oma itteni ja jos joku ei tykkää nii sit ei tykkää, ei oo multa pois!

OLKAA ONNELLISIA, ihan tosi! Kaikesta pienestä. Nauttikaa ihan kaikesta, nauttikaa teidän perheestä ja teidän läheisistä ihmisistä. Ootte ihania jos jaksoitte lukea, enskerralla ei todellakaan oo tällästä saarnausta! <3 Mä yritän nyt höllätä hetken kun on pari päivää tässä vapaata, niin jaksaa taas!

PS. anteeks mun sekava kirjoitus, ehkä ymmärrätte pointin!

Öitä <3

Facebooktwittermail

2 kommenttia “Somehiljaisuus

  • Avatar
    29.4.2016 klo 20:00
    Kestolinkki

    Voi että, voimia sulle!❤️ Tiiän kokemuksesta että voi olla vaikeaa löytää ns ”kultainen keskitie”, niin että elämä olisi täydellisessä tasapainossa. Tsemppiä sulle Sofia, oot upea!!

    Reply
    • Sofia Leppäkorpi
      14.7.2016 klo 23:36
      Kestolinkki

      Moikka!
      Sori näin myöhäinen vastaus, mutta ihana kiitos paljon tsempistä!! Lämmittää sydäntä <3 Mukavaa kesän jatkoa! 🙂

      Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *