Minulta on kysytty mikä motivoi sinut aloittamaan laihduttamisen ja terveelliset elämäntavat tai miten yhtäkkiä pystyit täydellisen elämänkäännöksen tehdä? ”miten pysyit siinä, itse jaksan viikon käydä salilla ja sitten lopahtaa kiinnostus”

Näitä on kysytty ja ajattelin kertoa että ei se aina ole ollut helppoa. Alku vaiheessa se tuntu helpolta, painoni tippui aluksi tippumistaan se motivoi ja sai mut hyvälle tuulelle, tekemään lisää ja lisää! Ensimmäiset viikot ei tietystikkään saata olla helppoja urheilun ja syömisten kanssa, varsinkaan jos elämäntavat ovat olleet sitä kaljaa ja roskaruokaa! Kun sen ylipääsee, niin jossain vaiheessa salit ja syömiset alkavat tulla rutiineiksi! Sallii itselleen herkkupäivän joskus, muutenhan se pää hajois ihan kokonaan!

Laitoin itselleni tavoitteet ekana painon suhteen, sain sen tavoitettua, mutta vieläkään en ollut tyytyväinen.  Tiedostin asian ettei painoa enää kannata katsoa, vaan realistisesti peilikuvaa ja mitä on vielä tehtävissä, laittaa uudet tavoitteet! Se kaipaa kyllä jostain sitä motivaatiota, jota on oikeasti välillä pakko ettimällä ettiä! Voin sanoa että välillä se on ollut kyllä syvällä jossain kiven alla! Mutta aina sitä on noustu ja etitty se motivaattori!

Minua motivoi ihmiset jotka antaa salilla kaikkensa, nään että ne treenaa mielettömän hyvin, saan siitä puustia omiin treeneihin. Motivaattoreita on monia, instagramini on täynnä fitness hömpötyksiä, päivästä toiseen sieltä löytyy kuvia ihmisistä jotka näyttää upeilta ja haluan itse joskus kans olla se! Niiden katsominen motivoi!

Itselläni on ollut aerobisen kanssa ongelmia, vaikka kävisi salilla niin kyllä joo kasvaa lihakset, mutta kun ruokailukin ollut välillä mitä on, en sillä että söisin roskaruokaa vaan että en ole syönyt tarpeeksi ja tarpeeksi monta kertaa päivässä. Niin kroppa ei huomattavasti vielä muutu tai aineenvaihdunta toimi, rasvaa pitäis saada poies, syödä hyvin, veden juontia lisää ja lisätä hiit-treenejä, jossa kyllä tarvii motivaatiota taas niiden aloittamiseen!

Kun saan taas itseni lenkille ja tekemään sitä, niin ensimmäiset viikot tuntuvat pakko pullalta! Tekisi mieli luovuttaa jo 10 min jälkeen ja mennä mielummin nostaa sitä rautaa. Mutta nyt olen päässyt aerobisen makuun ja rakastan sitä! Kevyempi olo on vaikka syön monta kertaa päivässä! Eli sanoisin näin että, jaksaa alkumetrit niin jaksaa sitten loppumetritkin, ei lopeta vaikka on tavoitteet saavutettu, pitää elämäntavat terveellisenä ja herkuttelee sillointällöin!

Oma lemppari HIIT-treeni salilla:

Mielestäni 20-30min on hyvä pituus aerobiselle salilla, voi tehdä juoksumatolla, crosstreinerillä ja porraskoneella jos ei omapää anna periksi niin tehdä vapaalla se, koneet pakottavat sinua jatkamaan, ellet tietysti paina sitä stop nappulaa. 😀

Mutta itse rakastan porraskonetta, mutta tällä hetkellä salillani ei ole sitä ja joudun käyttämään joko muita laitteita tai päätäni että keksin vapaalla tehdä sen, josta on nykyään tullut lemppareitani kylläkin.

Matolla, askelkyykyt sekä sivuttaiset että normit, ylämäki, juoksu ja lepo 30-sekunttia-minuutin, keksin monta erilaista, että aerobinen pysyisi mielekkäänä. Vapaalla hyppy kyykyt, askelkyykyt välillä pienten painojen kanssa. 30sekunttia täysii ja 30 sekunttia rauhallisemmin, välillä jopa minuutti. Sanon että, kyllä se hiki sieltä tulee!

Salin ulkopuolella lenkit on päänkannalta rauhottavii vaikka vedän ne täysii. Mutta raikas ilma ja hyvä musiikki on vaa niin perfecto! Pääsee vähä omaan rauhaan ja itselläni juoksu ulkon on noin 50-60 min.

Eli toivotan oikein motivaattorimaista  loppuviikkoa kaikille! 😀 <3