Oletko riippuvainen treenistä?

Kysy näitä kysymyksiä itseltäsi,

• Tuleeko ahdistunut olo jos et pääse liikkumaan?
• Tunnetko itsesi tyytyväiseksi vain treenatessasi?
• Pakotatko itsesi treenaamaan?
• Tekeekö mieli mennä kavereitten kanssa ulos vai tehdä muita vapaa ajan menoja mutta et pysty
• koska sinun pitää treenata?
• Ajatteletko että kuntosi heikentyy jos jätöt yhden treenin väliin?
• Mietitkö kaloreita ja lenkkikilometrejä jatkuvasti?
• Kun treenaat, ehditkö yhtään pysähtyä ja nauttia? Vai vedätkö koko treeni putkeen ja täysillä?
• Vertaatko itsesi huippu-urheilijoihin?
• Onko sinulla jatkuva tarve liikkua tai suorittaa?

Jos vastasit kyllä enemmän kuin kolme kohtaa, mieti miksi, minkä takia ja mitä voit asialle tehdä.

Pidän aina itse lepoviikkoja tai päiviä, riippuen tilanteesta. Varmistan myös Personal trainer asiakkaalleni että heillä on säännöllisesti taukoja. En halua että ne jatkuvasti seuraa ohjeita, vaikka ne itse halusivat. Terveyden ja mielen takia meidän on aina välillä hyvää pitää kaikesta tauko. Olisi sitten kyse urheilusta, työstä, opiskelusta, tai vaikka netinkäytöstä.
Jos nyt puhutaan urheilusta, on hyvä pitää säännöllisesti pidempiä taukoja (lepopäivien lisäksi). Monet asiakkaat on kertoneet tuntevan ahdistusta tai levottomuutta.
Et kuole ahdistuksesta ja monet tekee sen virheen kun tuntevat voimakkaan tunteen, ne heti reagoivat ja yrittävät paeta tunteesta. Siinä tilanteessa on paras tapa vain hyväksyä tilanne ja kohtaa ahdistusta. Jos et pysty itse vastaamaan miksi tunnet näin tai et vain millään siedä tunnetta, on hyvä puhua siitä jonkun kanssa, tai vaikka kirjoittaa alas asiat jotka tuntuvat raskaalta.
Jos tunnistat itseesi kysymyksissä, saatat olla liikuntariippuvainen tai matkalla pakkoliikkujaksi. On hyvä tässä vaiheessa miettiä onko suhteesi syömiseen ja treenin kunnossa.

On eri asteita liikuntariippuvaisuudesta. Voisin toki sanoa itse että olen vähän riippuvainen, niinkuin moneen muuhun esim. ruokaan ja melkein vähän joskus nettiin. Kaikki kolme on eri asioita, treenistä ja netistä voisin elää ilman mutta ruokaa tarvitaan elämikseen.
Ihmisen keho on syntynyt liikkumaan ja kyllä tulisin varmaan hulluksi jos en koskaan enää elämässäni saisi liikkua, niinkuin monet ei pysty, valitettavasti. Liikunta ja arjen-aktiviteetit antavat meille energiaa, iloa ja vähentää kaikki stressistä vakavampaan sairauksiin.
Itse en tee paljon muuta aktiivista arjessa kun lyhyt tunti salissa, noin 5-6 kertaa viikossa, joskus vähemmän. Varsinkin talvena istun enimmäkseen sisällä tietokoneella ja teen Online Personal Trainer töitä tai bloggaan. Siihen menee paljon aikaa ja treenin jälkeen on aina kuin uusi ihminen, täynnä energiaa!
Voisin hyvin elää ilman treeniä, mutta en usko että voisin niin hyvin, tai edes lähelläkään hyvin silloin. Sali ja painonnosto pelasti minua masennuksesta ja en saa samaa tunnetta mistään muusta treenistä, tai puuhaamisesta. En tiedä tilannetta kun/jos saan tulevaisuudessa perhettä, lapsia tai unelmien työpaikka, (mitä se nyt olisikaan muuta kun sitä mitä juuri nyt teen) mutta juuri nyt salitreeni tekee minut onnelliseksi.
”Nettiriippuvaisuus” sen sijaan häipyy parissa tunnissa tai päivässä. On ihanaa olla ilman nettiä ja mediaa, olisin mielelläni ilman sitä ihan loppuelämäni mutta samalla en. Koska olen saanut niin paljon netin kautta ja saan, annan ja jaan vieläkin, joka päivä. On ihmeellistä miten ihania ihmisiä olen tavannut netin kautta, mitä kaikkea mahdollisuuksia olen saanut mutta tärkeintä, olen auttanut tuhansia jotka ovat olleet samassa tilanteessa jota olin pari vuotta taakse. En halua ketään ihmistä kokemaan sitä samaa mitä itse koin, toivon ja unelmani olisi voida auttaa ihmisiä ympäri maailmaa koko ajan. Ihan vain painamalla nappia, mutta sehän ei ole mahdollista valitettavasti.

Liikunta on tarkoitus olla yksi terveellisistä asioista mitä voit kehollesi antaa, mutta aina voi myös hyvät asiat mennä överiksi. (Itse olen selvinnyt uupumisesta, liikatreenistä pari vuotta sit ja olen oppinut kaikkea kehostani ja palautumisesta, rajoistani sen jälkeen, tunnen hyvin miten stressi vaikuttaa kehooni ja se otti kauan oppia, monet eivät tunne stressiä tai riippuvaisuutta ennen kuin on liian myöhästä.) On ihmisiä jotka eivät liiku senttiäkään, ja ihmisiä joiden elämä on pelkkä treeniä. Kaikessa pitää olla raja. Edes huippu urheilijat eivät treenaa ilman lepopäiviä. Liikuntariippuvuutta ei voi treenimäärästä, lenkkikilometrien tai tehon perusteella, voit treenata joka päivä olematta addiktio.

 
Yksi tärkeä signaali on: ILO, ENERGIA, HALU treenistä katoaa. Tuntuuko jatkuvasti että on pakko treenata tai ei yhtään tee mieli? Onko treenistä syntynyt päivittäinen suoritus tarve?
Addiktiot luulevat että kunto tai maailma kaatuu jos ne eivät pääse treenaamaan. Addiktiot voi tuntea syyllisyyttä ja tarve rangaista itseään.
Onko sinulla tunne että olet enemmän arvoinen, parempi ihminen jos treenaat? Tuntuuko että haluat treenin ohi, sen sijaan että odotat päästäväsi treenaamaan ilosta?
Niin kuin syömishäiriöt, syntyy mielessä outo ääni. Addiktiot voivat syyllistä itseensä kaikesta ja sisäinen ääni soimaa, että olenko näin luuseri, enkö tähänkään pysty. Sitten vain enemmän tehoa ja vielä lujempaa vaikka väsynyt, kipeä tai särkyjä.
Lopulta treeni ei enää kehitä.
Et nuku yhtä hyvin kuin ennen ja ruokavaliosi voi myös muuttua, tai ruokahalu.
Tilanne vain pahentuu jos sitä ei ajoissa huomaa.
Mieti minkä takia treenaat, onko se pakkomaisuus, ulkonäön takia, vai terveyden takia?
Addiktiot eivät kuule kropan viestejä eikä tunnista miltä hänestä oikeasti tuntuu.
Addiktiot ovat yleensä perfektionisteja. He tavoittelevat täydellisyyttä kaikilla elämänalueilla, eivätkä koskaan saa tarpeeksi. Mitä enemmän sitä parempi.
Mitä sitten tehdä jos on riippuvainen, tai pelkää että on tulossa?
Mieti tarkalla minkä takia treenaat, onko se sen arvoista, pahentaa terveyttäsi? Jos haluat tulevaisuudessa jatkaa urheilua ja voida hyvin, saada ilo treenistä uudelleen? Sitten on parasta pistää stoppi.

• Helpointa on jos vain pystyy, levätä. Jos ei heti pysty ottamaan vaikka lepoviikkoa, kokeile yksi päivä, vähennä liikunta ja muut arjen aktiviteetit askel kerrallaan. Pidempään jatkuneissa oireissa lepoa voi tarvita jopa 2 viikosta useaan kuukauteen.
• Pyydä apua ja tukea. Ystävältä, perheeltä tai salitoverilta. On myös olemassa urheilijapsykologeja sitä varten.
• Sinun täytyy olla valmis kohtaamaan ja käsittelemään ne ongelmat joita olet treenissä paennut.
• Varmista että syöt ja nukut tarpeeksi tai vähän enemmän.
• Tiedosta itsellesi että olet riippuvainen ja että haluat parantua.
• Mieti mitä kaikkea muuta olet kuin vain treeni. Olisitko valmis elämään ilman treeniä? Millainen ihminen olet ja mistä muusta olet kiinnostunut?
• Ei aina tarvitse suorittaa, onnistua ja olla vahva. Anna itsellesi lupaa vain olla se mikä olet, ja heikompi joskus.  Ei ole väärin pyytää apua, ja se vasta vahva ihminen on, joka pystyy tunnustamaan ja hyväksymään tilannetta.

Elämä on tosi lyhyt ja ne asiat, tee asioita jotka tekee sinut onnelliseksi. Välillä väsyy kaikkeen ja silloin täytyy vain hengittää ja jatkaa eteenpäin, muista pitää huolta itsestäsi.

Haasteiden hakeminen elämään ei saa ylittää sitä, että kärsii itse tai muut kärsivät.