Uusi luku elämässä, katkenneita kynsiä ja repeytyneitä hermoja.

Moikka.

Tässä vähän jäänyt kirjoittelu muuton jalkoihin.

Nyt olisikin uusi luku elämässä alkamassa.

Jännitys on alkanut helpottaa vaikka itkulta ja katkenneilta kynsiltä ei ole vältytty. Onneksi on pelastavia ihmisiä ja ystäviä mun elämässä, kiitos!

Viime viikonloppu hurahtikin ohi silmänräpäyksessä. Perjantaina muutettiin isoja tavaroita ja purin niitä pitkälle perjantai-iltaan.
Lauantaina lähdin aamulla Bumblebeellä liikkeelle ja ajoin meidän FitNet.fi:n kuvauksiin kalasatamaan, siellä Petri Mast kuvaili meidän promokuvia… niitä odotellessa.

Kuvauksista ja Ducatilta, ainoat mitä muistin räpsäistä :D
Kuvauksista ja Ducatilta, ainoat mitä muistin räpsäistä 😀

Sitten moto kohti viikkiä ja Ducati Finlandia, meillä oli siellä ajokauden avajaiset ja olin jeesailemassa poikia jo toista vuotta putkeen. Sieltä sitten prätkällä kohti kotia ja muuttokamoja purkamaan.
Mua ärsyttää välillä oma pedanttius… huomasin, että tarvitaan muutama kaappi ja ne piti saada heti nyt! Siitä sitten ikeaan ja kaksi kaappia, kasaus ja täyteen kamaan.

Mekko päälle ja juoksu ulos kotoa, että ehdin FitNettiläisten kanssa dinnerille brondaan.
Ai, että mä olin jotenkin ihan pihalla, kun brondaan pääsin. En varmaan olisi tajunnut istua ilman, että ihana Jenna olisi käskenyt mua 🙂 .

Mun oli pakko luovuttaa syötyäni ja palata kotiin, olin niin puhki.

Pieni lepo - ja terapiahetki. Ducati, Persauki ja Kaivarinranta
Pieni lepo – ja terapiahetki. Ducati, Persauki ja Kaivarinranta

Sunnuntaina käytiin ajelemassa ja kahvilla merenrannassa ystävien kanssa, oli ihanaa.
Illasta oli tarkoitus rempata tyttöjen kanssa mun vanhaa kämppää. Maalattiin seiniä ja parannettiin maailmaa <3 .

Se oli toivottavasti viimeinen kuorma, kiitos exälle auton lainasta ja tytöille mansikkaisesta remppaillasta

Onpa ollut raskas viiko, ensimmäistä kertaa teen muuttoa yksin, niin että kukaan ei ole samasta osoitteesta muuttamassa. On väsy-itkua ja suuttumusta väännetty. On taas ollut stressaavaa niin, että viimeisen lämpimän aterian olen syönyt sunnuntaina 10.4 -_- . HUOH!

Onneksi mä saan mun karkulaisen huomenna kotiin ja normaalin arjen edes viikonlopuksi.

Semmoista tähän viikkoon. Tänään on palaveria ja upeita yhteistyökuvioita ja kuvia tulossa!

Ja tässä upea kuva Teemu Salmisen käsialaa viikko sitten pidetyistä kuvauksista!

 

Minä ja palanen intohimoa. Kuva: Teemu Salminen
Facebooktwittermail

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *