Olimme tämän pojan kanssa rupatelleet joitakin päiviä Tinderissä, kunnes hän ehdotti deittejä. En oikein ollut hänen kuvien perusteella varma olenko kiinnostunut hänestä. Myös juttujensa perusteella hän ei vaikuttanut olevan kovin aito persoona vaan enemmänkin leuhka. Toisaalta hän näytti ihan söpöltä eikä minulla arki-iltaisin ole kummemmin ohjelmaa, joten miksi ei. Hän ehdotti leffaa ja menisimme sitä ennen teelle, jotta ehtisimme myös vähän tutustua ennen elokuvissa istumista.

Poika asui aivan lähelläni, joten sovimme menevämme yhtä matkaa ja aioimme tavata kotitaloni risteyksessä. Tunnistin hänet heti, kun hän lähestyi risteystä ja huokaisin pettyneenä. Olihan se ihan söpö poika joo, mutta ei millään tasolla kiinnostavan näköinen. Ei ainakaan mun tyyppiäni. Sieltä hän käveli leuka pystyssä, nahkatakki päällään. Menimme Tennispalatsin yläkerrassa olevaan kahvilaan ottamaan juomat. Poika jonotti takanani ja antoi minun maksaa juomani. Jälleen kerran olen sitä mieltä, että kuuluu hyviin tapoihin tarjota ensi treffeillä. Varsinkin kun kyse ei ole isoista summista. Se on mielestäni kirjoittamaton ellei jopa kirjoitettukin sääntö..

Jutun juurta oli vähän hankala keksiä, mutta puhuimme elokuvista ja näyttelijöistä. Siitä aiheesta riitti ammennettavaa. Poika oli jo ennen tapaamistamme kehunut omistavansa omakotitalon kotipaikkakunnallaan. En ollut uskonut häntä, ajattelin vain että perintönä se on tullut. Seuraavaksi hän oli laittanut minulle kuvan edellisestä palkkakuitistaan ja kysyi samalla, että miksei talo voisi muka olla hänen ostamansa. Kyseisen palkkakuitin summa oli 30 000€… Siis mitä?! Ja toisekseen, kenellä on näin suuri tarve todistella menestyvänsä ja tienaavansa, että laittaa ihan kuvan palkkakuitista! Todella kuvottavaa mielestäni. Ehkä hän loukkaantui etten uskonut sitä, mitä hän sanoi omistamastaan talosta.. En tiedä. Hän on työnjohtajana rakennusalalla (työ oli ansaittu suhteilla), ja joo jonkin urakan myötä tullut yksittäinen palkka voi olla toki tuota luokkaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kuukausittaiset tulot olisivat noin älyttömät. Sitä suuremmalla syyllä – miksei hän voinut yhtä teetä tarjota?!

Kävimme hakemassa vielä liput ennen leffan alkua. Liput hän sentään tarjosi ja sanoi samalla olevansa herrasmies. Hehheh.. Elokuva oli onneksi viihdyttävä vaikka seura ei ollut kovin kaksista. Elokuvan jälkeen kävelimme taas yhtä matkaa takaisin risteykseeni. Risteyksessäni hän sanoi, että on tyytyväinen jos saa minulta halauksen. Halasimme siis hyvästiksi. Minulle ei muodostunut todellakaan minkäänlaisia romanttisia tai seksuaalisia intressejä häntä kohtaan. Poika oli itse pian deittiemme jälkeen minuun yhteydessä ja viestitteli kanssani ollessani samaan aikaan lomamatkalla. En oikein tajunnut, miksi hän halusi olla vielä yhteydessä. Eiköhän hänkin ollut tajunnut ettei meidän välillä ollut minkään tasoista yhteistä säveltä. Olin kuitenkin kohtelias ja vastailin silloin, kun ei muuta tekemistä ollut.

Samana iltana kun palasin takaisin reissultani, poika ehdotti minulle kuumailmapalloajelua tulevalle viikolle. Kuumailmapallot kiinnostavat totta kai joten miksi ei. En ollut aiemmin ollut ja olisihan se hauska kokemus. Meillä oli siitä ollutkin jo aiemmin puhe, joten ehdotus ei tullut aivan puskista. Sanoin hänelle, että jos jonakin päivänä ei ole liian kylmä, niin mennään vaan. Elettiin parhaillaan maalis-huhtikuuta eikä ulkona tosiaan ollut kovin lämmin vielä. Siihen poika totesi, että aina voisi lähteä myös etelämpään. Hämmennyin täysin. Mietin etelämmästä, että tarkoittaako hän Hankoa? Eikö siellä vain tuulisi enempi ja olisi todennäköisesti kylmempi. Ei, hän oli tarkoittanut etelämmällä jotain aivan muuta. Hän oli nimittäin suunnitellut viikkoa myöhemmäksi reissua St. Tropeziin, mihin olisi muutenkin lähdössä, ainakin alustavasti yksin. Se olisi juuri pääsiäisen pyhien aikoihin. Olin todella hämmentynyt miksi hän haluaisi minut matkaseuraksi. Sanoin ettei minulla heti edellisen matkan jälkeen ole uudelleen varaa matkustaa, joten hän kertoi että lennot ja hotelli ovat minulle ilmaiset. Hän laittaisi ne firman kuluihin, joten niistä ei tarvitsisi murehtia. Tämä tietenkin muutti asiaa. Mietin asiaa yön yli ja pohdin, ettei seura todellakaan ole kovin toivottavaa ja mitä matkasta tuon pojan kaltaisen ihmisen kanssa tulisi.

Aamulla tulin kuitenkin siihen tulokseen, että todellakin lähden. Olin aloittamassa uudessa työpaikassa pääsiäisen jälkeen eikä pääsiäiseksi ollut vielä suunnitelmia. Jos kerrankin mies tarjoaa matkan eikä hänen suunnalta tarvitse pelätä tulevan suurempia lähentely-yrityksiä, niin eihän siitä voi kieltäytyä.  Vastaavanlaisia tarjouksia ei sadellut minulle päivittäin. Tiesin, että pystyisin olemaan koko matkan ajan niskan päällä, jos tilanne niin vaatisi. Kerroin pojalle lähteväni hänen matkaseuraksi. Kaikki tässä tuntui kuitenkin niin hämmentävältä, että minun oli todella vaikea uskoa tilanne todeksi. Kun hän paria päivää myöhemmin laittoi kuvan varausvahvistuksista, uskoin viimein ettei kyseessä ollut aprillipila.

Menolentomme oli aamusta ja poika aikoi ottaa minut taksilla kyytiin ja matkaisimme yhdessä kentälle. Sekin oli luottamusta herättävää, koska kaikki tuntui edelleen oudolta. Pakkasin edeltävänä iltana kuitenkin matkalaukun ihan niin kuin normaalistikin tekisin. Olin hiukan skeptinen vielä koko reissun suhteen, mutta yritin olla positiivisin mielin. Lähtömme aamuna poika tuli kuin tulikin taloni eteen taksilla. Se olisi siis menoa. Matkalaukku heitettiin takakonttiin ja istuin hänen viereensä takapenkille. Tervehdimme ja höpisimme niitä näitä väsyneinä. Emme kuitenkaan halanneet. Kentällä kaikki meni muuten ok, mutta vaihtokentällämme olevan myrskyn takia lento peruttiin.. Aloin ajattelemaan, että tämä kuulostikin liian hyvältä ollakseen totta. Saimme kuitenkin vielä samalle aamupäivälle toisen lennon, mikä menisi eri reittiä kohteeseen. Lensimme Nizzaan mistä jatkaisimme bussilla tms. perille asti.

Nizzan kentältä otimme bussin keskustaan, jonka hän maksoi. Sieltä hän otti taksin St. Tropeziin, se tuntui helpoimmalta ratkaisulta. Senkin hän maksoi. Meillä oli modernisti sisustettu viiden tähden hotelli. Tietenkin meillä oli yhteinen hotellihuone ja siellä näytti olevan vain yksi parisänky. Sen lisäksi pari nojatuolia, mutta ei sohvaa.. Olisi siis nukuttava samassa sängyssä. Varmasti olisi voinut pyytää lisämaksusta lisävuoteen, mutten halunnut valittaa. Toistaiseksi kaikki tuntui kuitenkin olevan minulle ilmaista. Ajattelin, että selviäisin tämän kanssa kyllä tilanteesta kuin tilanteesta. Nukkuisin vain niin reunalla omalla puolellani kuin mahdollista..

Ihme ja kumma, yhtenäkään kolmesta yöstä jonka nukuimme samassa sängyssä, hän ei yrittänyt mitään. Tuntui siltä, että hän nukkui täysin paikallaan ja kuin tukki. Hyvä niin. Otin parina päivänä omaa aikaa ja kävin hotellimme kuntohuoneessa treenaamassa. Hän ei myöskään herännyt vielä aamupalan aikaan, niin sain nauttia aamiaisen rauhassa. Se ei tosin ollut kuulunut huoneen hintaan ja yksittäisen aamiaisen hinta oli melko suolainen.. Kiertelymme St. Tropezissa tuntui pääasiassa siltä, kuin olisi lapsen kanssa liikkeellä. Yhden ainoan kerran hänellä oli idea, mitä voisimme tehdä. Kävimme jollakin tunnetulla rannalla drinkeillä. Vielä ei tosiaankaan ollut mitkään kesähelteet, mutta mukavan lämpimiä kevätpäiviä kylläkin. Rannalla ei siis ollut mahdollisuutta mennä palvomaan aurinkoa. Muu osa ajasta sain itse olla se joka keksi mitä tehdään, otti selvää nähtävyyksistä, kierrätti häntä liikkeissä, ehdotin viinillä käymistä, ruokailua, ym. ym. Yritin monta kertaa päivässä kysyä oliko hänellä nälkä, halusiko hän juoda jotain, oliko vielä jotain missä hän haluaisi käydä ihmettelemässä tai haluaisiko hän käydä katsomassa shoppailumahdollisuuksia. Ei, ikinä ei ollut mitään mielipidettä. Sain päättää. Ihan kiva joo, että saat päättää, mutta hieman turhauttavaa. Vai eikö hän vain uskalla myöntää olevansa ihminen ja vaikkapa tuntevansa nälkää? Purin hammasta ja toimin matkanjohtajana.

Kaiken lisäksi, mehän emme ikinä menneet kuumailmapalloilemaan. Hän oli ainakin sanojensa mukaan yrittänyt järjestää sitä yhden kaverinsa kautta, muttei se järjestynyt. Koska kuitenkin olin päässyt reissuun veloituksetta, en tehnyt sen isompaa numeroa siitä ettei kuumailmapalloilua ollut. Harmittihan se toki, kun sen varjolla tänne lähdettiin..

Olin reissun kunniaksi laittanut Tinderin päällä. Halusinhan tarkastella paikallista tarjontaa. Muutamasta kiinnostavasta jäi juttelemaan kanssani yksi kiinnostava. Hänen englantinsakin oli ymmärrettävää. Pari miestä yritti väkisin kirjoitella ranskaksi vaikka kerroin etten valitettavasti ymmärrä kieltä.. Tervehdykset kyllä, mutta siinä se. Viimeisenä reissun iltana sovin deitit tämän miehen kanssa. Hän veisi minut viihtyisään, pieneen baariin aivan meren tuntumassa. Kerroin missä hotellissa yövyin ja sanoin, että joutuisin tulla tapaamaan häntä salaa kaveriltani.. En kertonut speksejä tarkemmin. Se oli miehelle ihan ok. Samana iltana tiedustelin pojalta mitä hän haluaisi tehdä. Hän ajatteli, että voisi vain rentoutua huoneessa ja lukea kirjaa. Täydellistä! Kerroin hänelle, että menisin tänäänkin nauttimaan lasillisen viiniä aulabaariin ja myöhemmin varmaan itsekseni kävelemään ulos ja ihmettelemään iltameininkiä. Emme olleet olleet yhtenäkään iltana myöhään liikkeellä matkakumppanini kanssa.. Hän ei yrittänyt nyt tuppautua seuraani vaan oli tyytyväinen omiin suunnitelmiinsa.

Menin aluksi aulabaariin juomaan lasin viiniä, kuten pojallekin sanoin. Sielläkin oli wifi käytössä, niin pystyimme vielä reaaliajassa juttelemaan deittini kanssa. Hän asui eri kaupungissa, mutta hyvin lähellä St. Tropezia. Hän ilmoitti minulle lähteneensä ajamaan. Ei ollut kiirettä, minulla oli iso viinilasi edessäni. Pian mies jo ilmoittikin olevan hotellin edessä. Viinistä huolimatta olin jännittynyt. Lähestyin ovella olevaa portieeria. Hän kysyi minulta saman tien olisinko tapaamassa jonkun. Hämmästyin hieman ja kerroin olevani. Portieeri kertoi deittini olevan hieman ovesta eteenpäin parkissa. Hymyilin hänelle ja kiitin tiedosta. Miehellä oli todella suloinen Mini Cooper. Istahdin pelkääjän paikalle ja tervehdin häntä. Hän oli lähes saman näköinen kuin kuvissakin. Ei siis mikään pettymys. Lähdimme saman tien liikkeelle. Hän jättäisi auton yhdelle parkkialueelle, mistä kävelisimme baariin.

Parkkipaikalta jatkoimme lyhyehkön kävelymatkan baariin. Jutustelimme niitä näitä. Hänen englantinsa oli enimmäkseen ymmärrettävää, mutta joitain sanoja koitimme yhdessä hakea. Joimme baarissa yhdet drinkit. Mies kysyi haluaisinko jatkaa iltaa hänen luonaan. Hän heittäisi minut kyllä takaisin hotellille. Sanoin, että voisin tulla, mutta olisi erittäin tärkeää, että hän heittäisi minut yön aikana takaisin. Olimme lentämässä seuraavana päivänä takaisin Helsinkiin enkä halunnut sitä tilannetta, että poika heräisi aamulla yksin huoneestamme ja miettisi missä ihmeessä olin. Mies lupasi tämän järjestyvän. Menimme takaisin hänen autolleen ja suuntasimme kohti hänen kotiaan. Mies oli noin 35 vuotias kiinteistövälittäjä ja oli hänellä huumorintajuakin. Hän oli mukavaa seuraa ja minua halutti. Halusin saada tästä reissusta jotain extraa irti. Meidän iltaa tulisi vain häiritsemään se, että minulla oli parhaillaan menkat..

Hänellä oli viihtyisä parvellinen yksiö isoilla ikkunoilla. Mies ehdotti, että ottaisimme toiset drinkit. Hänellä olisi jotain baarikaapissaan. Istuskelin sohvalla sen aikaa, kun mies sekoitti meille keltaiset drinkit. Katselimme juomien nauttimisen yhteydessä myös telkkaria. Oli ihan hauska nähdä, mitä Ranskan kanavilla näytetään. Olin jo iloisessa hiprakassa. Olinhan ennen tapaamistamme aika nopeaan tahtiin juonut yhden lasin punaviiniä. Aloimme pian pussailemaan sohvalla. Tunnelma meni kiihkeämmäksi ja kiihkeämmäksi. Mietin menkkojani ja sitä kuinka tästä jatkettaisiin.. Totta kai hän odotti ja oletti meillä olevan seksiäkin. Heitin ilmoille kysymyksen, mitä hän ajatteli peppuseksistä. Mies katsoi minua hetken hämmästyneenä ja sanoi ehdottomasti tykkäävänsä. Kerroin hänelle siinä kohtaa, että onneksi niin, koska minulla oli menkat ja muu ei oikein ollut mahdollista. Tietenkin hänelle suuseksin antaminen olisi ollut yksi vaihtoehto, mutta mitä minä olisin siitä hyötynyt? Riisuuduimme nopeasti ja mies kosketteli minua ja teki minut valmiiksi. Pikku hiljaa hän työntyi minuun sohvalla takaapäin. Minä makasin siinä mahallani ja hän oli päälläni. Se tuntui uskomattomalta, niin kuin lähes aina. Se on yksi asia seksissä, mistä kovasti pidän.

Kun mies oli päässyt loppuhuipennukseensa aloimme pukemaan päälle ja katsoin kelloa. Sanoin etten muuten haluaisi heti seksin jälkeen epäkohteliaasti poistua, mutta oli jo todella myöhä enkä halunnut kaverini huolestuvan. Mies ymmärsi hyvin ja sanoi lähtevänsä heittämään minua. Halasimme hyvästiksi hotellini edessä. Hiippailin jännityksen vallassa takaisin huoneeseen, mutta poika näytti olevan täydessä unessa. Täydellistä.

Aamulla kun molemmat heräilimme, sanoin hänelle jääneeni vielä parille drinkille lähellä satamaa. Poika sanoi, että oli ollut hereillä melko myöhään ja miettinytkin mihin jäin.. Sitä ei kuitenkaan pohdiskeltu sen enempää. Kävimme tuon aamupäivän aikana hakemassa vähän yhdestä kahvilasta aamiaista, pakkasimme laukkumme kasaan ja tilasimme hotellimme respasta taksin. Kun auto tuli, ei se kuitenkaan ollut taksi vain yksityiskuljettaja tyylikkäällä mustalla autolla, jonka takaikkunat ainakin olivat tummennetut. Sekin kävi pojalle. Kun kuljettaja oli heittänyt meidät Nizzaan, oli se lähes puolet kalliimpi kuin mitä matka oli toiseen suuntaan. Se oli pojalle ihan ok, mutta oli hän toki harmissaan siitä, että tuli tavallaan höynäytetyksi kyytimme suhteen. Ehdimme kuitenkin hyvin lentokenttäbussille ja koneeseen. Paluumatka meni ilman mitään kommelluksia. Pääsin vielä samaa matkaa taksilla kotiin. Taksissa kiittelin häntä vielä matkasta ja kyydistä kotiin. Olin kiitellyt reissusta toki jo reissun aikanakin, mutta kiitin vielä kerran. Olinhan tosiaan saanut koko matkan veloituksetta, lukuun ottamatta tietenkin omia ruokailuja ym.

Emme juurikaan olleet pojan kanssa enää yhteyksissä. Olin vain jäänyt niin hämmentyneeksi siitä, miksi ihmeessä hän oli halunnut juuri minut matkakumppaniksi alun perinkään, että kysyin häneltä asiasta. Poika vastasi vain, että onhan se kivempaa matkustaa kaksin kuin yksin. Tottahan tuo monesti on, mutta melko ympäripyöreä vastaus minusta.. En jäänyt aiheesta enempää jankkaamaan. Olin vain kiitollinen saamastani kokemuksesta ja ehkä reissuni opetus oli se, etten enää ikinä lähde lähes tuntemattoman kanssa reissuun. Tämä matka oli nimittäin ollut melko hermoja raastavaa, kun toisella ei ikinä ollut mielipiteitä eikä toiveita minkään suhteen..