Uskoisin, että yksi keskustelluimmista aiheista ja kysytyimmistä kysymyksistä Fitness aiheisissa blogeissa, vlogeissa,  keskusteluissa on… Motivaatio. ”Mistä sinä saat motivaatiota?” ”Miten pysyä motivoituneena?”, minäkin kysyin ensimmäisen blogipostaukseni lopussa ”Mistä sinä saat motivaatiota?” ja sanoin kirjoittavani omasta Fitness motivaatiosta seuraavassa postauksessani. Olen nyt viikon pohtinut mistä itse löydän motivaatiota ja tässä tulos.

Olen ihmisenä sellainen, joka inhoaa rutiinia. Ajatus siitä, että minut runnotaan tietynlaiseen aikatauluun on ahdistavaa.  Olen taistellut aikatauluja vastaan koko elämäni ja olen myös tunnettu siitä ystävien ja perheen keskuudessa, joten jo alusta asti minulla on vaikeuksia löytää motivaatiota Fitness rutiiniin. En ole koskaan ollut kovinkaan kiinnostunut kuntoilusta ja tarkoitan nyt tyypillistä lenkkeilyä, hölkkäämistä ja salilla käyntiä.

Näistä seikoista huolimatta, olen kuitenkin monesti yrittänyt tehdä kuntoilusta rutiinia elämääni, kuten syöminen ja nukkuminen (rehellisesti sanoen, nekään eivät ole aina kovinkaan rutiinilliset elämässäni…), mutta epäonnistunut jokainen kerta. Mitä teen väärin? – Noh ensinnäkin, lähdin muuttamaan tapojani ajattelu tyylillä ”nyt alan kuntoilemaan joka päivä!!” ja minun kaltaiselle ihmiselle tämä tyyli on ehdoton ei. Kuntoilubuumi lähtee aluksi todella hyvin ja energisesti käyntiin, mutta hetken päästä se tulee myös täysillä alas.

Kun olin normaalipainoinen ja harrastin liikuntaa montakin kertaa viikossa, en tehnyt sitä vain siksi, että se oli osa rutiiniani, vaan minulla oli aina jokin projekti siihen liitettynä. Harrastin uintia todella paljon, niin paljon, että nyt kun ajattelen sitä määrää, ei nykyisellä itselläni löytyisi siihen enää puhtia. Mikä sai minut harrastamaan uintia niin paljon? Tietysti se ensimmäinen ajatus, joka on varmaan kaikkien teini-ikäisten tyttöjen päässä ja se oli tarpeeton laihtuminen, mutta tämä ei kuitenkaan ollut suurin motivaationi siihen, vaan pieni moniste joka oli laitettu uimahallin seinälle, jossa luki ”UINTIKISA: kuka ui eniten syyskuuhun mennessä?”. Tähän monisteeseen merkittiin jokaisen uintikerran jälkeen kilometrit. Taisin tulla lopulta kolmanneksi ja huh se oli vaikeaa. Loppujen lopuksi tämän kisan ansiosta kehityin todella paljon uinnin harrastajana ja kisan päätyttyä en jatkanut uimista yhtä innostuneesti, mutta jatkoin kuitenkin ja vielä tänäkin päivänä uinti on ensimmäinen kuntoilulaji jota ajattelen positiivisesti.

Olen myös huomannut kun otan tavoitteeksi todella pieniä asioita, pidän niistä usein myös kiinni. Esimerkiksi nyt olen ottanut tavoitteeksi kuntoilla päivässä noin 20 minuuttia aerobista liikuntaa, tunnin sijaan koska se tuntuu niin paljon helpommalta aloittaa ja kun olen aloittanut, usein myös jatkan liikkumista pidempään. Syömisen suhteen tavoitteenani on syödä todella hyvä aamiainen joka päivä, joka on ollut minulle ongelma jo pitkään ja nyt kun syön hyvän aamiaisen joka päivä, syön useimmiten loppupäivänkin hyvin.
Haasteena kuitenkin minun jokapäiväisissä ruokailutavoissa on ahmimishäiriö, jonka kanssa olen kamppaillut jo pitkään, en nykyään niin paljoa mitä muutama vuosi sitten, mutta joskus vieläkin saatan saada ahmimiskohtauksen. Useimmiten nämä tulevat kun jotakin ärsyttävää on tapahtunut, jokin asia on epäonnistunut, muuten vaan ryven itsesäälissä, palkitsen itseni jostakin tai joskus ne vaan tapahtuivat ilman mitään syytä. Olen tästä lääkärinkin kanssa puhunut kauan sitten ja he antoivat kouraan vaan masennuslääkkeet, jotka eivät auttaneet yhtään päinvastoin. Olen oppinut hallitsemaan sitä ja koko ajan tulen paremmaksi, joten yksi suurin motivoija terveellisten ruokailutapojen noudattamisessa on minulla juuri tämä, kun noudatan terveellistä ruokavaliota ja elämäntyyliä, sitä vähemmän näitä ahmimiskohtauksia tulee.

Tietysti löydän motivaatiota myös muiden onnistumisista, ystävistä ja perheestä. Perheestä puheen ollen, löin juuri muutama päivä sitten vetoa isäni ja siskoni kanssa painon pudotuksesta. 10 kiloa 10 viikossa tai maksa 50€. Vähän huumori mielin lähdin tähän vetoon, mutta nyt haluan ottaa sen projektina ja haasteena, ja en todellakaan halua maksaa 100€ yhteensä heille, jos epäonnistun. Tietysti veto on molemmin puolinen, nimittäin heidän tarvitsee myös pudottaa se 10kg tai muuten aika kaivaa lompakko esille.

Siinä muutama pointti mistä itse löydän motivaatiota kuntoiluun ja terveellisen syömiseen, tietysti on vielä terveys joka on minulla varmaan suurin motivoija, mutta kirjoitan siitä oman postauksen myöhemmin. Voisin vielä jatkaa vaikka kuinka paljon, mutta säästän jotain tuleviin kirjoituksiin. Tällä hetkellä en omista vaakaa, mutta ostan nyt viikonlopun aikana, joten voin alkaa kunnolla seuraamaan tapahtuuko kropassani yhtään mitään. Eiköhän tämä ollut tässä. Mitä mieltä sinä olet näistä minun pointeista joista kirjoitin, olisiko sinulla jotain lisättävää/vinkkejä? Laita kommenttia! 🙂

Mitä mieltä olette muuten vaaoista noin yleensä kun on painonpudotuksesta kyse?
Koetko se motivoivana välineenä, vai painostavana?

Hyvää viikonloppua!!

/Päivi

— ENG

I believe that one of the most asked questions in Fitness blogs, vlogs, chats is… Motivation. ”Where do you find/get motivation?” ”How do you keep motivated?”, I also asked in the end of my first blog post ”Where do you find/get motivation?” and I said I would write about my motivation towards healthier lifestyle and now I’ve pondered this about a week and here’s the results.

I’ve always been that person who hates routine. Even the thought of people trying to fit me into a strict schedule just makes me feel anxious. I have fought against schedules all my life and I’m known for it in my circle of friends and family, so from the start I have difficulty to find motivation for Fitness routine. I’ve never really been interested in normal routine based exercising like jogging or going to the gym. These viewpoints aside I have tried numerous times to have exercise in my every day routine like eating and sleeping (but if I’m being honest, even with those I have difficulty to have a routine), but failed every single time. What was I doing wrong? – Well first of all, I always started with a mindset of ”now I’m going to exercise every single day!!!” and for a person like me that’s no way to succeed. It usually starts very well and energetically but few weeks later it all comes crashing down.

Back when my weight was normal and I exercised many times a week, I didn’t do it only because it was a part of my routine, I did it always because it was some kind of Project for me. I did swimming a lot, so much that now that I think about it, my present self would not be able to do it anymore. What got me into swimming that much then? Well of course first thought that came to my mind always back then was probably dieting and being skinny but it wasn’t my main motivation for it. It was this small paper that was put on the bullets and board of the swimming hall that said ”Swimming competition: who can swim the most until September?”. So after every swim, you had to mark your kilometres to the paper. I think when September came I was third or something and damn it was difficult. This silly little contest made me a lot better swimmer and it made me love it even more I did before. After it I didn’t continue swimming so inthusiastically as I did before but I did continue and still this day swimming is the first exercise method that I instantly think positively. So what I took from this is that projects keeps me motivated.

I have also noticed that when I aim for smaller goals, I ususally stick with them. For example now my goal is to exercise 20 minutes rather than an hour, because it feels a lot more easier to start and when I’ve actually started I find myself continuing much longer. With eating I aim to eat very good breakfeast every single Morning, which I’ve had troubles with, but now that when I eat healthy breakfeast every Morning I usually eat healthier the rest of the day as well.
I have many obstacles that I have to deal with every day when it comes to eating healthy but the biggest thing that I have is binge eating. I have struggeld with it for so long now, but now so much in recent years. It was way worse few years ago, but even now and again I might have a relapse and binge eat myself into oblivion. Usually it happens when something bad has happened, I’ve failed at something, I’ve succeeded in something or sometimes there’s just no reason whatsoever. I’ve spoken about this to a doctor but they just gave me anti-depression meds and send me off that did nothing good for me, quite the opposite. Now I’ve learned to control this and I’m becoming better and better, so this is actually one of the big motivators for eating healthy. When I follow healthier lifestyle I don’t get binge eating episodes almost at all.

Of course I also get motivation from other people who succeed in something and my friends and family. Speaking of family, I actually made a bet with my dad and my sister about losing weight. 10 kilos in 10 weeks or pay 50€. I took it first with humor but now I want to take it as a Project/challenge and I definately can’t afford nor want to lose total of 100€ if I failed. The bet is both sided, if they fail to lose the 10 kilos in 10 weeks, it’s time to dig up your wallet.

Okay there’s my few points on how I find/get motivation for Fitness and eating healthy, of course there’s my health that drives my motivation right now a lot as well but I’ll write about that later. I could write so much more but I’m going to save some for later posts. At this moment I don’t own a scale but I’m going to buy one this weekend so I can actally see if there’s anything happening in my body at all. Alright I think that’s all I had to say this time, what did you think about my points, would you add something/change something, do you have any tips for me? Write it into the comments! 🙂

What do you actually think about scales in general when it comes to losing weight?
Do you think it’s helpful or dreadful pressure tool?

I hope you’ll have a great weekend!!

/Päivi