Itse kullekin tekee hyvää välillä vähän pohdiskella syvällisempiä kiireisen arjen keskellä. Minä kirjoittelin tänne vähän ajatuksia onnellisuudesta.

Onnea on hyväksyä elämän arvaamattomuus. Elämää ei voi hallita. Sitä voi suunnitella ja yrittää jossain määrin toteuttaa, mutta loppupeleissä kaikki koostuu niin monista liikkuvista osista, joihin ei itse kykene vaikuttamaan. Muutoksia ja yllätyksiä tulee väistämättä. Elämässä voi kaikki mennä uusiksi ja tulee tilanteita, joissa olosuhteita ei voi valita. Sen sijaan voimme itse valita miten suhtaudumme muutoksiin ja vaikeisiin tilanteisiin. Vaikeista olosuhteista voi oppia jotain, arvomme voivat muuttua ja näin voimme tulla viisaammiksi. Onnellisuus on asenteesta kiinni ja se on kykyä vaihtaa näkökulmaa. Surkeiden sattumusten sarjan summa voikin täten olla positiivista.

Onnellisuus on  myös sitä, että on läsnä. Jos et ole onnellinen ilman sitä hemmetin kallista laukkua, tuskimpa olet sittenkään kun omistat kalliin laukun. Janoat aina vain lisää ja lisää, uudempaa ja kalliimpaa Chanelia, joka on juuri ilmestynyt kauppoihin. Onnellisuutta on kun saa pinkoa menemään lenkkipolulla, haistella raikasta ilmaa ja katsella vaikka sorsanpoikasten taapertamista rannalla. Onnellisuutta on myös nähdä kun ystävä ilahtuu.

Niin hassulta kuin se kuulostaakin, mutta onnellisuutta on juuri ne arjen pienet kömmähdykset ja ne epätäydelliset hetket sekä pienet ilot jotka tulevat yllättäen, hallitsemattomasti. Juurikin ne räkänauruhepulikohtaukset ystävän kanssa kun sattuu ja tapahtuu touhutessa. Onnellisuus on sitä, että on kiitollinen ja hyväksyy sen mitä on tässä ja nyt.

Ja nyt kun olen varmaan maininnut sata kertaa sanan onnellisuus, niin kerta kiellon päälle, kerron teille mistä minä tulen onnelliseksi nyt.

Olen tänään kiitollinen:

• Olen terve
• Minulla on rakkautta ympärillä. Ystävät ja perhe <3
• Saan puhdasta vettä, ruokaa, katon pääni päälle
• Saan toteuttaa itseäni
• Minua odottaa irtokarkkipussi työpaikalla kun menen sinne 😛

Loppuun Tommy Tabermannin sanoja:

”Jotka tulevat suorinta tietä,
saapuvat tyhjin taskuin.
Jotka ovat kolunneet kaikki polut,
tulevat säihkyvin silmin,
polvet ruvella, outoja hedelmiä hauraassa säkissään.
Niin se ystäväni on, niin se on, että eksymättä et löydä perille.”

xoxo, Elina