Mökkeilyn ei tartte olla pelkkää saunaa ja makkaraa. Lähdettiin viikko sitten reissuun ja pakkasin mukaan treenikamat ja päätin jo kotoa lähtiessä, että meikäläinenhän jumppaa!

Saavuttiin mökille lauantaina illalla, joten heti sunnuntaina aamulla olin trikoot jalassa hiekkatiellä suunnittelemassa treeniä. Oma isäni lähti lykkimään nuorimmaista vaunuissa ja vanhempi lapsista käveli mummonsa kanssa naapurimökille kylään hokien samalla ”äiti jumppaa”.

Koska hiekkatiellä vatsojen tekeminen on hieman epämiellyttävää selkänahalle, niin mieheni keksi hakea autosta jalkamatot alle. Mitä luovuutta!

Homman nimi oli jälkeen kuntopiiri kuudella liikkeellä ja kolme kierrosta. Lankku pysyi jo reilusti yli 30 sek. Eli vois seuraavalla kerralla pakottaa itsensä olemaan 40 sek.

Tällaisessa metsätreenissä haastavinta on itikoiden väistely. Lähes aina vatsoja tehdessä naama oli itikoiden leikkikehä. Positiivisia puolia taas on ehdottomasti se, ettei kääntöpaikkaan päättyvällä mökkitiellä autoja paljoa ajale, eli treenin sai tehdä rauhassa.

Treenin päätteeksi kävin saunassa ja heitinpä vielä talviturkinkin pois 10 asteisessa Keiteleessä! Kylmä vesihän toimii myös loistavana tapana tehostaa lihasten palautumista. Haastattelin joskus erästä suomalaisurheilijaa, joka kertoi menevänsä treenin jälkeen jääpaloilla täytettyyn veteen. Siltä toi tuntui kastautua tonne kylmään järveen. Mä olen yleensä mennyt uimaan vasta heinäkuun lopulla, kun tai jos vesi on ollut 20 asteista. Jäähoito kuitenkin toimi, koska seuraavana päivänä lihaskipu oli vain puolet normaalista.

Siskoni ja hänen miehensä olivat hyvin kiinnostuneita kuntopiiristäni, joten haastoin heidät seuraavan päivän treenin. Siskoni naamasta näki jo alkuun, että hän oli hieman kauhuissaan ja kun hän on kauhuissaan, hän myös nauraa hysteerisesti.

Nauru tosin loppui aika lyhyeen, kun alettiin vetää liikkeitä. Kirosanat lenteli vähän kaikkien suusta. Löydettiin liiterin kätköistä kaikille omat jumppa-alustat, joten tällä kertaa ei tarvinnut lainata autosta mattoja.

Oli kivaa vetää kuntopiiriä porukalla. Siinä on sellainen joukkuefiilis, mitä on ollut ikävä. Mä nimittäin pelasin aikoinaan 10 vuotta kaukalopalloa ja pidän itseäni joukkueurheilijana. Ryhmässä tekemisestä saa niin paljon lisäenergiaa, kun näkee muidenkin rehkivän ja samalla kannustetaan kaikkia puoleen ja toiseen.

Kuntopiirissämme oli liikkeinä askelkyykky, kyykkykävely, tavallinen kyykky, käsille nousu, vatsat ja lankku.

Naamat oli viimeisen kierroksen jälkeen punaiset ja vakavat. Eli treeni onnistunut!