Mua haastateltiin Sport-lehteen. Toimittaja halusi jututtaa äitiä, joka on taistellut eroon raskauskiloista. Juttu tulee ensi kuun Sport-lehteen.

Käytiin napsimassa kuvaajan kanssa valokuvia juttua varten Meilahden urheilukentällä. Siellähän mä sitä mun kuntopiiriä olen käynyt vetämässä. Oli kyllä jännittävää! Toi kuvattavana oleminen kun ei varsinaisesti ole mun juttu. Onneksi esikoinen hääräsi ympärillä, välillä tarkoituksellisesti ja välillä vain lievittämässä mun jännitystä. Nuorimmainen riippui isällään kantorepussa, joten isä ehti napsia muutaman näitä ”tilannekuvia”.

Juttu on siis henkilöhaastis äidistä, joka on kuntopiirin avulla taistellut eroon raskauskiloista. Yllätys mä hölötin taas kaiken historiani ja tietenkin myös sen, kuinka ensimmäisen synnytyksen jälkeen pissailin housuuni juostessa. Siinä sitten toimittajalle sanoin, että suunnittelen meneväni syyskuussa 5.9. juoksemaan Tough Viking-esteratakilpailuun. Sehän onkin hyvä juosta kuset housussa, kun eihän ensimmäisen vesiesteen jälkeen kukaan tiedä, miten ne housut ovat kastuneet 🙂

Haastiksessa käsitellään myös omakuvaa. Tää on yksi pitkä aihe, josta tulen kirjoittamaan täällä blogissanikin jossain vaiheessa. Mun tarttee vaan ensin käsitellä asia itseni kanssa loppuun saakka. Sen verran voin jo nyt avata aihetta, että olen suurimman osan elämästäni ajatellut olevani ruma ja lihava. Huono itsetunto on kulkenut mukanani jostain yläasteelta lähtien ja hetkittäin se on todella voimakkaana ja inhottavana. Niinä päivinä olen katsonut itseäni peilistä ja perunut menojani, vain sen takia, että peilikuva ei ole miellyttänyt. Tämä ”sairaus” on sellainen, että olen päättänyt kitkeä sen itsestäni pois, ennenkuin ”tartutan” sen omiin tyttöihini. Äiti kun on tytön ensimmäinen naisesikuva ja jos se esikuva ääneen parjaa itseään, oppii tyttö vääränlaisen ajattelutavan itsestään.

Todellisuus kun on se, että me kaikki synnymme sen näköisiksi, kun synnymme. Kuntoilemalla voimme muokata kehoamme, mutta mikäli emme missään vaiheessa hyväksy itseämme sellaisena kuin olemme, emme ole koskaan tyytyväisiä. Mä olen omasta mielestäni hyvä tyyppi. Joku päivä aion sanoa myös olevani hyvännäköinen tyyppi.

Nyt sitten jännityksellä odotan syyskuun Sport-lehteä ja elämäni ensimmäistä lehtihaastatteluani! Kuvista ainakin tuli hyviä, mitä mä muutaman pääsin kurkkimaan valokuvaajan näytöltä.