Moikka..
Luisa on taas vähän ajatellut.. 🙂

Ihan tässä arkijuttujen lomassa tulee mietittyä kauheasti kaikenlaista.

Ensinnäkin, mikä on “nopeaa etenemistä” parisuhteessa, miksi se koetaan eritavoin eri persoonilla?!

Jollakin harkitsevalla ja “menestyneellä” / vakaalla ihmisellä vaikka viikon tuntemisen jälkeen yhteenmuutto on ok.

Kun taas “tuuliviirillä”, jolla on lyhyitä työ- ja parisuhteita muutaman kuukauden jälkeen tehty päätös on joidenkin mielestä liian nopeaa.

Olen tehnyt edellä mainitut havainnut seuratessani elämää ja se on mielestäni huvittavaa.

Olenko ainoa, joka on huomannut tai kokenut asian näin?
Ikinä ei ole mielestäni “oikea”-aika. Aina on jotain mikä voisi olla paremmin tai asiat voivat balanssissa, jonka muutos voi epätasapainottaa.

Pitää siis ottaa riskejä, jos ne tuntuvat hyvältä. Onko se edes riski jos kuuntelee sydäntään… tällaisia pohdintoja.

Ja sitten kevyempään aiheeseen, mitä olette mieltä solariumista? 
Itse en oikein mitään purkkirusketuksia halua. Lisäksi solarium parantaa ihottumaa, joka minulle tulee Suomen talvisäästä, kuivasta ja kylmästä.

Onko suosituksia? Miten usein käytte / minkä ajan? Suojaatteko itseänne jotenkin?

Olen ennenkin käynyt, mutta en ole jaksanut panostaa aiheeseen.

Ja sitten säähän, mielestäni on ollut ihan ok, kun on ollut joko pikku pakkanen tai hennosti plussaa eikä ole satanut, ainoa mikä harmittaa todella paljon on se, että en pääse aloittamaan ajokautta suunnitellusti maaliskuun alusta kuten vuosi sitten :/.
Mutta kyllä se kevät sieltä tulee – aamutkin ovat jo paljoin valoisampia!

Eilen kävin salilla ja  näin illalla ex-miestäni dinnerin merkeissä.

En malta odottaa alkavaa viikonloppua, kun karkulainen palaa takaisin tänne etelään. Tuntuu siltä, että just nyt on kaikki tähdet kohdillaan, en meinaa uskaltaa sanoa sitä, ettei käy perinteiset.. eli kop-kop. koputan puuta.

Mitähän sitä keksisi viikonlopuksi, ehkä jopa laskettelemaan?

/L