Pimeä ja kylmä arki-ilta. Se oli jossain välissä maaliskuuta.. en tarkalleen muista milloin.
Makasin sängyllä yksin kotona ja valmistauduin morottamaan nukkumattia.
Kuitenkin unenpäästä oli vaikea saada kiinni ja päädyin selailemaan meille kaikille niin rakasta some -kohtaamispaikkaa nimeltä facebook, eli tuttavallisemmin face.
Aikani selasin etusivua nopeasti rullaten, pysähdyin fitnessmalli -sivun ilmoitukseen ”OLETKO SINÄ FITNESSMALLI 2017?”
Hmm..olisinko?
Klikkasin hakulomakkeen auki ja aloin kirjoittaa… uni alkoi jo tuntumaan päässäni ja ajattelin, että pitäisikö odottaa huomiseen ja kirjoittaa hakemusta virkeänä.
EI. No eipä tietenkään. Yksi ominaispiirteeni on kärsimättömyys ja asioiden pitää tapahtua ihan tasan tarkkaan just nyt eikä kohta.
Mietein, että nyt kirjoitan tähän nyt kaikki asiat mitä olen miettinyt tulevaisuudelta, mitä kilpailu antaa minulle ja mitä minulla on antaa kilpailulle. Vaikka silti hieman unenpöpperössä, mutta varmasti minut valitaan, jos se on niin tarkoitettu ja jos minussa nähdään se potentiaali.

Niin siinä sitten kävikin. Haku päättyi ja ilmoitus, että minut on valittu 442 henkilön  joukosta semifinaaliin 39 muun mimmelin kanssa. VAU, oikeesti?
Ajattelin.
Minulle myös selvisi, että yksi hakukriteereistä oli vähintään 1000 seuraajaa somessa. Minulla ei ollut edes puoliakaan vaadittavasta määrästä.

Siellä sitä silti oltiin. Istuttiin kuin sillit purkissa, minä ja 37 muuta upeaa leidiä Villa Grandessa.
Jännitys ja innostus oli käsinkosketeltavissa.
Kukaan ei tiennyt mitä tuleman pitää.

Meidät oli jaettu kolmeen eri ryhmään SOME -kokemuksen mukaisesti. A B ja C.
Itse olin ryhmässä C.
Kiersimme oman ryhmän kanssa 3 erilaista pistettä läpi.

Ensimmäisessä pisteessä menimme yksi kerrallaan Iltalehden toimittajan ”live haastatteluun”, jossa toimittaja kysyi muutaman kysymyksen ja lähetimme videotervehdykset Iltalehden lukijoille.
Nanna Karalahti oli tuomarina arvioimassa miten hallitsemme median ja saimme pisteet sen mukaisesti.

Toisella pisteellä meitä vastassa oli Fitnessmalli 2016 voittaja Anna Korhonen ja tanssija Kia Lehmuskoski. Meille näytettiin koreografia ja esiinnyimme tuomareille, sekä yksin että pareittain.
Tärkeintä ei ollut sulava tanssi, vain heittäytymiskyky ja esiintymistaito.

Kolmannella pisteellä arvioitiin meidän sometaitoja. Tuomarina toimi Tomi Kokko ja tehtävänä oli postata kuva Instagramiin, jossa esiintyy kuvan tuote, miljöö jossa olimme ja oma persoonamme.

Kaikista tehtävistä saimme henkilökohtaisesti pisteitä, joiden perusteella karsittiin 16 kotimatkalle ja 22 jatkoi henkilökohtaisiin haastatteluihin.

Jatkoon päässeet julkaistiin isossa olohuoneessa ja voitte kuvitella sen jännityksen mikä tilassa vallitsi.
Yksi kerrallaan huudeltiin nimiä ja se tunne kun kuulit oman nimesi…helpotus ja innokkuus.
Muutama yhteiskuva, pari tsemppipuhetta tuomareilta Tomilta, Nannalta ja Kialta.
Takaisin alkuperäiseen sijaintiin, jossa odottelimme me 38 tyttöä. Nyt enään vain 22.
Yhteishenki oli loistava, tsempattiin toisiamme ja juteltiin kaikesta maan ja taivaan väliltä.
Yksi kerrallaan meidät napattiin erilliseen huoneeseen haastattelua varten. Aakkosjärjestyksessä etunimen perusteella ja minä olin viimeinen haastateltava.
1 kysymys ja yksi pitkä vastaus ja siinä..ei muuta olisi tarvittukaan, koska se yksi kysymys oli se oleellisin.

Yläkerrassa tällä kertaa jännittyneenä 22 tyttöä + tuomarit + muu porukka.
Yhdeksän nimeä sanottu, näin laskin päässäni, kun nimiä lueteltiin.
Kymmenes nimi…Yasmin Kallava.
Se ainut C- ryhmän mimmi.

Siinä.

Onnellisuus olisi oikea sana kuvailemaan sen hetken olotilaa. 100% onnellinen.

Nopeasti meikkaukseen, pressikuviin jne.

Päivä ohi.

Sunnuntaina heräsin ja ajattelin, että hitto…mä tein sen.
Tästä alkaa mun matka.

Se MIKSI hain kilpailuun onkin toinen tarina, josta aion kertoa myöhemmin…
Stay tuned 😉

Love, Yasmin