Sydämestäni toivon Floridaan hyviä hiihtokelejä.
Jo yli viikko reissua takana ja kaikki mennyt tähän mennessä hyvin (koputan puuta) lukuunottamatta pienen pieniä vastoinkäymisiä ja kommelluksia. No mutta niitähän ymmärrettävästi tulee, kun kaksi seppää pakkaa laukunsa ja lähtee ilman suuntavaistoa muutaman tuhannen kilometrin päähän tutuista maisemista. ”Joka kerta oppii jotain uutta, kun lähtee kotiovesta ulos” ja niin on oppinut tääläkin. Muutama päivä sitten kävimme ostoksilla noin 50km päässä sijaitsevassa ostoskeskuksessa. Löysin itse kaupasta kengät, jotka päätin sitten ostaa itselleni. Myyjä kävi vielä varastosta hakemassa minulle koskemattoman parin ja tarkisti, että malli on sama mitä olin juuri kokeillut.
Kun olimme lähdössä saman päivän iltana syömään, ajattelin ujuttaa 44 numeroisen jalkani uusiin kenkiin ja näin myös tein. Ihmetyksekseni kuitenkin huomasin, että toinen kengistä oli oikein sopiva, mutta toinen tuntui siltä, kun olisin palannut ajassa noin 25 vuotta taakse päin, aina siihen aikaan, kun äitini valitsi minulle minun kengät. Silloin nimittäin kengät oli aina hiukan väliät, joka minulle selitettiin sillä, että niissä tulee olla kasvuvaraa, sillä jalkani kasvavat niin nopeasti nuoresta iästäni johtuen. No sitä kasvuvaraa tuntui ollevan tässä toisessa kengässä ihan reippaasti. Lähemmin tutustutuani kenkien kokoon, huomasin toisen kalossin olevan kokoa 44 ja toinen 46,5. Koska jalkani ovat kuitenkin saman kokoiset, eikä toinen muutamaa senttiä pidempi toista, ajattelin että käyn seuraavana päivänä vaihtamassa tämän jalassani hölskyvän popon myös kokooon 44.
Seuraavana päivänä lähdimme ajelemaan tuonne 50km päässä tönöttävään ostoskeskukseen. Matkalla päätimme pysähtyä pienempään ostoskeskukseen, koska muuta meillä ei täälä ole kuin aikaa. Viivyimme ko. ostoskeskuksessa noin tunnin ja kun palasimme autolle, jatkoimme jälleen matkaa. Noin 100 metriä ajettuamme ihmettelin mihin Janne oli laittanut kenkälaatikon, jonka olin jättänyt autoon. Samalla sekunnilla huomasimme, että autoomme oli murtauduttu ja minun kenkäni oli varastettu. Rosvoille ei ollut kelvannut navigaattori, mutta kenkien lisäksi auton hansikaslokerosta oli hävinnyt noin 10 dollaria käteistä.
Toisin sanoen, tällä hetkellä Miamin katuja tallailee onnistuneen automurron suorittanut rosvo, jolla on kirkkaanpunaiset Converset jalassa. Eniten minua tässä harmittaa se, että en nähnyt tämän pitkäkynnen ilmettä, kun hän on ujuttanut soman jalkateränsä ko. kenkiin ja huomannut, että toisella kengistä voisi osallistua vaikka Finlandia hiihtoon.
Hommat jatkuu täälä ja huomenna ollaan taas monta kokemusta rikkaampia.
S-J.K
Jep jep. Hienoo, shoppailkaahan siellä maailman toisella laidalla, eläkää unelmaa ja samaan aikaan jossain kuolee taas kymmeniä lapsia nälkään. Voi vittu tätä länsimaalaista kulttuuria ja tämän paskan ihannointia. You’ve made it man, pääst travellaa jes. Mites maailman köyhät, sotien uhrit? Ainiin joo sä oot varmaan lahjottanu kybän tai kaks kuussa ja oot PLAN kummi. Jes, hieno homma, nyt ootki sit tasottanu oman hiilijalanjälkes, ja ennenkaikkea metaanijalanjälkes, lihaahan sä et syö ollenkaan, ja et matkustele koskaan. Miks tätä ihannoidaan, siks koska ihmiset ei tiedä, etkä taida tietää säkään. Tai jos tiedät, niin oikeutat sen kaiken sillä ettet voi vaikuttaa maailmaan.
Pahoittelut, että vastauksesani kesti. Söin ensin kinkkuvoipeipäni loppuun vaikka tiedän, että on epäkohteliasta antaa toisen odottaa.. Toisaalta kinkkuvoileipäni menee kyllä edelle siinä vaiheessa, kun kyseessä on henkilö, joka ei uskalla omalla nimellään omia mielipiteitään tuoda julki.
Ja sitten asiaan:
Omasta mielestäni elämää ei yksinkertaisesti pysty elämään siten, että miettii aina ja jokaisessa asiassa maailman eri kurjuuksia. En voi mennä elokuviin, syntymäpäiväjuhliin, treenaamaan tai edes hymyillä, koska ”samaan aikaan jossain kuolee taas kymmeniä lapsia nälkään.” Se on täysin faktaa, että maailmassa on nälänhätää ja kurjuutta, mikä on TODELLA IKÄVÄ asia, eikä sitä pidä missään nimessä unohtaa. Se on totta, että jokaisen tulisi omalla toiminnallaan (edes pienillä teoilla) edesauttaa maailman kurjuuksien loppumista, on se sitten se 10 euron lahjoitus tai joku muu panostus. Liika on kuitenkin liikaa…
Tulen siis jatkossakin matkustelemaan, shoppailemaan, käymään elokuvissa, hymyilemään, ym… Jatkossa tulen siis tekemään samoja asioita kuin tähänkin mennässä, joista tulen hyvälle tuulelle ja jotka tekevät minut onnelliseksi. Kehoittaisin sinua nyt miettimään hiljaisessa yksinäisyydessä sitä, mikä sinun panoksesi on todellisuudessa ollut maailman kurjuuksien loppumiselle. Huuhteletko sinäkin esimerkiksi WC:n puhtaalla vedellä käytön jälkeen tai onko esimerkiksi tietokoneesi valmistamisessa syntynyt ilmakehään päästöjä…
Toivon sinulle tulevaisuuteen parempia päiviä. Itse lähden tästä nyt autolla kauppaan. 🙂
S-J.K
Jep jep. Eli tiedät asian oikean laidan ainakin osittain, mutta ei kiinnosta, koska tärkeintä on että on itse onnellinen.
Näinköhän varmistetaan että meillä on vielä maailma tuleville sukupolville.
Noh, onneksi tiede auttaa ja toivottavasti tulevaisuudessakin löytyy hienoja keksintöjä joilla saadaan se ihmisten loppumaton nälkä tyydytettyä, toivottavasti vähenevissä määrin ilman sivullisia uhreja.
Anteeksi että loukkasin napaasi ja sitä ympäröivää universumia, pahoittelen että keskeytin paistattelusi onnessa. Tämä onkin ongelma joka tuskin ratkeaa, koska siihen tarvittaisiin länsimaisten paskakasojen maailmankuvan kollektiivinen muutos (tietysti muidenkin, koska ihminen on mätä). Mitä jos sen sijaan että ihannoitaisiin matkustelua, rahaa, feimiä, titteleitä, ja ulkonäkö, ihannoitaisiin sitä kuinka paljon uhraa itseään isomman asian vuoksi, esimerkiksi sen vuoksi että asiat maailmassa olisi paremmin.
En nyt sano että pitää alkaa haistelemaan pierujaan viinilasissa kun tekee hyvän työn, mutta valitettavasti se on se mikä ihmisiä motivoi. Maailma olisi parempi paikka, vaikkakin ihmiset silti havittelisivat muiden silmissä ”made it” tilaa, hyväksyntää, julkisuutta yms. Tosin siinä maailmassa ei kilpailtaisi sillä kenellä on mageimmat instagram kuvat millon mistäkin maailmankolkasta, ja kuka söi mitäkin missäkin hilton hotelsin ketjun hotellin aamupalalla, ei tavoteltaisi sitä isoa kartanoa jostain beverly hilssistä eikä todellakaan tavoteltaisi yksityislentokonetta.
Get my point?
Mielestäni edustat toivottavasti sukupuuttoon kuolevaa aatetta, koska jos emme ratkaise ongelmiamme, tuo ihana oman navan tuijottaminen, onnellisuuden etsiminen maailman kolkista lentämällä, ylenpalttinen lihansyönti, materian havittelu yms ajaa meidät sukupuuttoon.
Se on ihan ookoo loppupeleissä. Kaikki me kuollaan, ja lajeja katoaa jatkuvasti sukupuuttoon, ei me olla sen ihmeellisempiä. Vituttaa vaan kun ihmiset eivät sitä itse tajua, mut onpaha meil ainaki vitunmoiset bileet käynnissä jatkuvasti, ei siinä mitään.
Nyt aletaan olemaan siinä pisteessä, että alan epäilen omaa sisälukutaitoani, tai sitten tuon sinun kommenttisi olisi voinut referoida neljään lauseeseen, koska jokaisessa kappaleessa minulle tuli tunne, että ”olen lukenut tämän kappaleen jo”.
A) Kuka on sanonut, että matkustelen siksi, että haluan saada ”mageita” Instagram kuvia? Faktaahan on se, että saan ”mageita” instagramkuvia olen minä sitten suomessa, tai missä tahansa…..”mageet” jätkät saa ”mageita” kuvia ja minkä minä sille voin, että yksinkertaisesti olen vain niin helvetin ”magee”. 😉
B) Ihannoinko minä matkustelua, rahaa, feimiä, titteleitä, ulkonäköä….en. Kyllä minä ihannoin jotain ihan muuta.
Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, liika on liikaa ja OMASTA MIELESTÄNI riittää, että jokainen antaa sen pienen panoksen tavalla tai toisella. Toivon, että luet nyt aikaisemman vastaukseni, koska näen fiksummakseni hypätä pois tästä oravanpyörästä, en siis jaksa ruveta toistamaan itseäni. Jos nyt vaivaudut jostain ihmeen syystä kuitenkin vielä vastaamaan tähän, niin toivon, että kerrot miten sinä itse olet omalla toiminnallasi tehnyt, että tästä maailmasta tulisi parempi paikka elää? SEN LISÄKSI toivon, että laitat perään vielä oman oikean nimesi kokonaisuudessaan.
PS. Kirjoitit, että: ”Anteeksi että loukkasin napaasi ja sitä ympäröivää universumia, pahoittelen että keskeytin paistattelusi onnessa.”
Älä ole pahoillasi mistään. 🙂 Sinulla ei ole minuun semmoista vaikutusta, etkä nauti semmoista mandaattia, että voisit mitenkään loukata minua-, minun universumiani saatikka, että olisit saanut edes keskeytettyä tämän hetkisen paistatteluni onnessa. 🙂
Ystävällisin terveisin:
Sami-Jaakko Konttas (joka on muuten minun oikea ja koko nimeni)
Minulla ei ole tarvetta esiintyä omalla nimelläni koska valitettavasti olen erakkoluonteinen enkä viihdy ihmisten kanssa, tästä voi monet vitsit vääntää, ja on väännettykin. Teen työtä alalla joka jatkuvasti pyrkii korjaamaan sen mitä ihminen ahneuksissaan rikkoo, tai noh, yhdellä sellaisella alalla, nimittäin energia-alalla.
En siksi myöskään halua julkaista nimeäni koska en kerää mitään pisteitä kenenkään silmissä, mutta sanotaan nyt kuitenkin että elän niin kuin saarnaan:
– Olen vegaani
– Käytän ainoastaan julkisia kulkuneuvoja ja/tai polkupyörää, enkä matkustele ulkomaille
– Elän ja ostan todella vähän, vaatteeni ovat ikivanhoja, ja pyrin mieluummiin korjaamaan/korjauttamaan vanhaa vaikka se maksaakin monesti enemmän kuin uuden ostaminen, tämä siksi koska raha ei silmissäni ole resurssi.
– Palkastani annan kaiken ylimääräisen (Tarkoittaa: miinus ruoka, vuokra, netti yms pakolliset) milloin mihinkin hyväntekeväisyyskohteeseen, välillä suomalaisille kodittomille, mutta yleensä kehitysmaiden koulutukseen.
Pahoittelen että syytin sinua asioiden ihainnoinnista, tiedostat kuitenkin että kollektiivisesti ihmismassat länsimaissa ihannoi, siksi sinulla on tämä blogi jossa kirjoitat näistä trendikkäistä asioista joita toteutat. Mainostilaa näyttää olevan myös, eli jonkinlainen motiivi tämän tiedostamisen yhteydessä on. Sinänsä siinä ei ole mitään vikaa jos tienaisi elantonsa (tuskin näillä lukijamäärillä ainakaan vielä tienaat) sillä mitä ihmiset haluavat lukea.
Minusta tämä elämäntapa on sukupuuttoon kuoleva, ellemme löydä ratkaisuja eri teknologioista, muuten ihminen osoittaa jälleen tyhmyytensä sahaamalla omaa oksaansa.
Mutta onneksi sinä olet magee jätkä, ja tiedät sen. Onneksi maailmassa on sinunlaisia, mitä tekisimmekään ilman mageita jätkiä jotka saavat mageita kuvia missä tahansa päin maailmaa.
Toivotan onnea ja menestystä, vaikkakin sinun 15 minuuttia valokeilassa alkaa olemaan ohi, toivon että saat väännettyä siitä lisää mammonaa itsellesi maanpäälle. Ehkä jaat sitä vähempiosaisille.
Minä en ole täällä keräämässä pisteitä, elän hyvin hiljaista eloa, ja yritän kantaa korteni siihen kekoon joka auttaa meitä selviämään huomiseen.
Olen luullut, ettei selvännäkijöitä, eikä ennustajia ole olemassakaan ja auton rekisteriotteeseenkin merkityllä haltijalla tarkoitetaan henkilöä, joka autoa hallitsee, jos se on joku muu henkilö, kuin auton omistaja. Nyt kuitenkin sait minut epäilemään jopa tätäkin kaikkea, koska osaat sanoa miksi minä kirjoitan blogia ja ennen kaikkea – kuinka paljon blogillani on lukijoita. Jälkimmäistä en nimittäin itse edes tiedä. Olisin toivonut, että kerrot nimesi, jotta olisin voinut piristää sinua lähettämällä sinulle postikortin täältä ”pahuuden tyyssijasta”, mutta se ei nyt sitten valitettavasti onnistu. Toivon sinulle kuitenkin onnea ja menestystä elämässäsi, sekä oikein rauhallista joulua. 🙂
Niinpä niin. Eiköhän tämä ala olla loppuun käsitelty.
Toivottavasti siemen on nyt istutettu päähäsi, ja kun maailman kollektiivinen mieli alkaa muuttumaan, ymmärrät paremmin mitä yritin sanoa.
Blogisi lukijamäärän pystyn arvioimaan sen perusteella paljon täällä liikkuu trafiikkia. Katsos kun olen myös aika velho kaikissa asioissa jotka liittyy internettiin ja tietokoneisiin, liittyy varmaan siihen että olen opiskellut myös tietokonealaa ja koodausta. Tosin siihen ei velhoa tarvita että pystyy kaivamaan julkisista lähteistä saatavilla olevan tiedon sivuston kävijäliikenteestä, googlettamalla voit kaivaa lisää jos kiinnostaa opetella.
Hyvät jatkot, ja hyvää joulua. Toivottavasti olet ostanut paljon lahjoja ja saat niitä myös paljon. Mahtava kulutusjuhla!
Hei, onpa kiva blogi! Eksyin tänne luettuani juttua Fitbody-lehdestä, jossa Hanna-Leena Turpeinen teki hyvännäköisiä vadelmaleivoksia. Siitä jutusta huomasin että tällainen portaali on olemassa, en aikaisemmin ole täällä ymmärtänyt käydä.
Mukavaa matkanjatkoa, on mielenkiintoista lukea mitä kaikkea tuolla isossa maailmassa voikaan tapahtua. ”Jepajep”:ille täytyy nyt vain kovasti toivoa että pukki käy ja tuo mieleisiä lahjoja, josko se Jepajepin yleinen mielentila vaikka siitä lähtisi aivan uuteen, aurinkoiseen nousuun!
Moi.
Kiva kun löysit pelipaikalle! 🙂 Katsotaan mitä saadaan aikaan ja minkälaisiin kommelluksiin joudutaan vielä matkan aikana. Oikein hyvää ja rauhallista joulun odotusta sinulle sinne. 🙂
S-J
Nyt on jollain mennyt tunteisiin, hopsanssaa.
Jatka Sami just niinku tähänkin asti. Sellaiset jotka vähänkään sua tuntee ja tietää historiasta, ei koskaan ajattelisi noin ikävästi.
Olet onnesi ansainnut, ihanaa uutta vuotta 🙂
Kiitos 🙂 Joo näin teen ja siksi tällä kertaa terveisiä Mexicosta! 🙂
S-J
Hohhoijaa, minkä ryöpytyksen jepajep koki aiheelliseksi järjestää. Mahtaa olla rankka elämä. Tsemppiä Sami-Jaakko.
Lassi Laukkanen
Sanonpa vielä Jepajep, jos tämän näet, että älä pura pahaa oloasi muihin ihmisiin. Enpä ihmettele, ettet uskalla omalla nimelläsi käyttäytyä tuolla tavoin. Maailmasta ei epäoikeudenmukaisuus ja kurjuus häviä ikinä, vaikka siihen määrätietoisesti pitääkin pyrkiä. Minä en kuitenkaan lopeta hymyilemistä tai matkustelua sen vuoksi.
Mukavaa alkanutta vuotta!
Lassi Laukkanen