Heii kaikki!

Lukijat varmaan ihmettelevät miksei minulla näy blogissani painoani, mutta todellisuus on, että en ole omistanut vaakaa yli 5 vuoteen, viimeksi taisin punnita itseni viime keväänä. Tällä hetkellä minulla on pieni käsitys mitä painan, mutta tänään tähän tulee muutos, nimittäin olen juuri lähdössä itikseen hakemaan itselleni vaakaa anttilasta. Olen osittain innostunut, koska pystyn vihdoin aloittaa seuraamaan kunnolla tapahtuuko kropassani mitään muutoksia, ja voin myös jakaa sen täällä blogissakin. Ajattelin ehkä kerran kuukaudessa tehdä postauksen mitä kropassani on tapahtunut. Toinen osa minussa ei kuitenkaan tiedä mitä vaa’asta pitäisi ajatella, koska itselläni ei ole niin hyvä muistoja sen käytöstä, mutta kenellä nyt olisi? Ajattelin aina aikaisemmin kun olin laihdutuskuurilla, että aion punnita itseni vain kerran kuukaudessa, mutta kyllä se jokapäiväiseen vaa’alla ravaamiseen meni. Siitä tunnistaa, että vaa’alla käymisestä on tullut pakkomielle kun jokaisen vessassa käynnin jälkeenkin tarvitsee itsensä punnita…. haha ja olen syyllistynyt tähän itsekin.

Mutta kysymys kuuluukin, onko tästä pienestä pakkomielteestä kuitenkin hyötyä? Kun alan ajattelemaan tätä aikaa kun en ole omistanut vaakaa, niin ei niitä kiloja kyllä tippunut ole vaan päinvastoin, vuosi vuodelta kertynyt vaan lisää. Joten tästä voin päätellä, että parempi ainakin minun on se vaaka omistaa, koska uskon, että siitä tulee olemaan minulle apua painon pudotuksessa ja hallitsemisessa myöhemmin + kun näkee kilojen tippuvan vaakanumeroissa niin kyllä se motivoi parempiin suorituksiin ja valintoihin.
Uskon kuitenkin vahvasti, että paino on vain numero ja se vaihtelee suuresti niin ihmisen ruumiinrakenteen kuin lihasmassan määrän perusteella. Tämän takia on tärkeää ottaa selvää, millainen paino on normaali omalle vartalolle, koska jokainen vartalo on erilainen. Yhteiskunta on luonut tietynlaiset vartaloihanteet joita useat haluat tavoitella. Itselleni tämä ei ole niin tärkeää. Haluan tavoittaa sellaisen painon joka on tarkoitettu ruumiinrakenteelleni. Silloin kun on olin omien standardien mukaan hoikka, niin silloinkin painoni oli alhaisimmillaan 58kg. Muistan ajatelleeni itseäni lihavana ja painoni piti olla ainakin 52kg, 50kg ois ollu paras, jotta olisin ollut tyytyväinen, mutta olisinko ollut? En silloin ymmärtänyt ruokavalion tärkeyttä ollenkaan ja lisäsin liikuntaa koko ajan lisää laihtumisen toivossa, ja mitä tapahtuikin… Paino nousi 62 kiloon ja olin ihan kauhistunut, vaikka vartalossani ei ollut tapahtunut muuta kuin jalalihakset kasvoivat kovaa vauhtia. Nykyään ihan huvittaa muistella omia ajatuksia painostani, jos ajattelee mitä nykyään painan. Aika ironista. Mitenköhän entinen itseni reagoisi jos kertoisin hänelle, että tulet tulevaisuudessa olemaan 30 kiloa painavampi. En edes halua ajatella mitä olisin tehnyt, nimittäin oli painoni silloin itselleni niin tärkeä. Huhhuh, onneksi tuo osa itseäni on jäänyt menneisyyteen.
Nyt on kuitenkin aika palauttaa vähän vanhaa ajattelutapaa nykyiseen itseeni, mutta säilyttäen järjen päässä.

Tässä pieni postaus omista ajatuksistani vaa’asta.
Lähdenkin nyt samantien kohti itiksen anttilaa sitä hakemaan.

Kirjoitan sunnuntaina postauksen tämänhetkisestä painosta ja otan myös ”ennen” kuvat
niin tulkaa lukemaan sit silloin 🙂
Oikein mukavaa Perjantaita kaikille <3

/Päivi
ENG —

Hey everybody!

Some of you might think ”Why don’t she have her kg numbers up on her blog already?”, well in reality I haven’t owend a scale in 5 years, last time I weighed myself think was last spring. At this moment I do have some knowledge of my weight, but today it’s going to change because I’m actually going to leave to Itäkeskus to buy myself a scale right after I’m finished with this text. Part of me is quite excited that I’m finally able to really see if there’s even happening anything in my body in kilograms anyway. And  I can start sharing it here in my blog with you guys, I was thinking maybe posting an update post about my weight every month and my feelings about it. Other part of me doesn’t know what to think when it comes to scales and cheking your weight constantly. I don’t really have that many good memories when it comes to weighing myself, but in hey, who does?? Before when I had a scale, I always told myself that ”okay I’m going to weight myself only once a month”, but later I was weighing myself every day and you know it has become an obsession when you have to run to the scale even after every toilet visit…. haha I’m guilty of this.

But the question is that, could this small obsession actually be of benfit to someone? At least when I start to think about this time when I haven’t owend a scale, I can say for certainty that the numbers haven’t gone down at all, reality is the complete opposite. So it’s clearly a fact that it’s better for me to actually own the scale to keep me in check. I believe that for me it will help me losing weight and later to control it + when you actually see the numbers go down it will motivate me to better choices.
I strongly believe that weight is just a number and it depends very much of how your body is built and how many percent is your muscle mass. This is why it is very important to get knowledge on this matter and figure out what is actually the normal weight for your body. Society likes to portray certain bodyimages/weight figures to people that are considered ”normal” or ”ideal”. For me these images are not important at all. As for myself I want to reach a normal bodyweight that actually is meant for my body. When I used to be skinny in my standards anyway, even then I weight lowest 58 kg. I remember thinking that I was too fat and I needed to lose more weight because I thought 52-50kg is the perfect weight for women and I wanted to reach that to be happy, but now I think would’ve been happy even with that number? Back then I didn’t understand the importance of food when it came to losing weight and so I only added more and more exercise and what do you know… My weight started to go up to 62kg and I was horrified, even though in my body you couldn’t really see any changes except my skin was becoming more tighter and my leg muscles were growing quite fast. It’s kind of funny to think about my past thoughts about my weight, considering my weight right. I’ts pretty ironic actually. I wonder how my past self would react if I appeared form the future to her and told her that she is going to be +30kg heavier in the future. I honestly would’ve probaly taken my life or something drastic like that, my weight was so important to me back then. Gosh, I’m glad that part of me is in the past now.
But I would like to get back a small part of my thinking back to my present, and be more concerned about my weight but still keep reason in my head.

Okay. Here’s a small post about my thoughts on scales and weighing myself.
Now I’m off to Itäkeskus to buy myslef that scale, finally.

On Sunday I’m going to write a post about my current weight and I’m going to take ”before” pictures as well
so stay tooned for that 😉
Have a great friday everybody!! <3

/Päivi