Terkkuja yövuorosta. Päivä on juuri vaihtunut torstain puolelle, mutta ajattelin ajastaa tämän postauksen ulos puolen päivän tienoilla – silloin kun ylipäätään joku muukin saattaisi olla hereillä lukemassa tätä. 😀 Mulla sattuu olemaan tässä parin tunnin ruokatauko, joten ajattelin käyttää sen hyväksi ja kirjoitella hieman kuulumisia teille. Alunperin ajatuksena oli päivittää blogia maalla lomaillessa viikonloppuna, mutta päätin unohtaa suosiolla kaikki ”velvollisuudet”, ja keskittyä nauttimaan vanhempieni ja sisarusteni seurasta. Välimatkaa meillä on useampi sata kilometria, joten Kankaanpäässä tulee käytyä valitettavan harvoin. Muutama tunti uppoaa aina matkaan, ja asiaa hankaloittaa sekin, ettei kaupungissa satu olemaan edes juna-asemaa – joku joutuu aina hakemaan 50km päästä Parkanosta,  mikäli ei ota itse stadista autoa alle ja huristele sillä. Näin toimimme tälläkin kerralla, ja kieltämättä se omalla autolla liikkuminen tuo vapautta aikatauluista. Meillä oli myös kissa mukana, joten senkin kanssa liikkuminen oli huomattavasti helpompaa kuin julkisissa. Kankaanpäässä ei myöskään juurikaan ole julkista liikennettä (mikä on aina vähän shokki, kun Helsingin keskustassa asuessa en ikinä voisi kuvitella kaipaavani autoa!), joten mikäli haluaa puuhata muutakin kuin oleskella vanhempieni nurkissa, pitäisi aina käytössä olla jonkinlainen auto.

Ajattelin, että kirjoittelen joskus ihan ajatuksen kanssa ihan oman postauksen taakse jääneestä viikonlopusta, sillä puuhasimme loppujen lopuksi parissa päivässä yllättävän paljon. Haluan myös hieman valaista, millaisilta nurkilta sitä ollaan tänne stadiin päädytty. MUTTA, kuten otsikostakin pystyy päättelemään, meikäläinen juhli syntymäpäiviään eilisen puolella! Marraskuun 4. päivä, ja täyteen tuli 24 vuotta. Miltäs tämä sitten tuntuu? Oudolta. 😀 Tuntuu kuin vasta ihan juuri olisin innosta piukeana odottanut täysi-ikäiseksi tulemista, ja ensi vuonna napsahtaa lasiin sitten neljännesvuosisata. Hurjaa.

Varsinainen syntymäpäivä tällä sankarilla kului oikeastaan kokonaan työn touhussa. Kuten aikaisemmin mainitsin, lopetan vakituisesti yövuoroissa työskentelyn tämän viikon jälkeen, joten joudun tästä syystä työskentelemään tämän viikon vähän niinkuin ”päällekkäin” kahdessa duunissa. Keskiviikkoaamuna aloitin aamuvuoron tuttuun tapaan 6.30, ja päivällä sitten kipitin ajoissa kotiin ottamaan useamman tunnin päiväunet ennen yövuoroon menemistä. Tarkoitus oli ensin mennä vielä tuossa välissä vetämään treenit Pole4Fit:iin (tästä lisää myöhemmin!), mutta ihan suosiolla yritin pyrkiä nukkumaan mahdollisimman paljon. Oli myös kiva olla kotona edes hetki yhtä aikaa Markuksen saapuessa töistä – vitsi, tuskin maltan odottaa että pääsee jälleen edes jollakin tapaa samaan rytmiin, ja saa edes ne arkiyöt viettää saman katon alla. 🙂

Työkiireiden vuoksi olimme sopineet jo etukäteen, että juhlistamme merkkipäivääni tiistai-iltana. Olimme varanneet pöydän Farangista, joka on meidän molempien ehdottomia lemppariravintoloita Helsingissä. Yleensä ravintolassa tykkään tilata maistelumenun – usea pieni annos eri ruokalajeja tarjoaa mielestäni paljon kokonaisvaltaisemman kokemuksen, kuin se että syön itseni ähkyyn yhdellä vaihtoehdolla. Aina varman Farang Menun lisäksi he olivat uudistaneet nyt muitakin maistelumenujaan, ja päädyimme testaamaan ’Klong toei’ listan. Näin monen ruokalajin kanssa käy meille aina klassiset; alkuun ahmii kuin viimeistä päivää, ja neljännen ruokalajin kohdalla on jo täynnä. Minkäs sille voi, kun jokainen annos on suorastaan suussa sulava! Omia lemppareitani (kala- ja äyriäisihmisenä) olivat alkuun tarjoillut ’Roasted coconut’ simpukat, ’Green Curry’ kampasimpukat sekä tietenkin jälkiruokapuoli. Loppujen lopuksi kaikkine keittiön terveisineen annoksia taisi olla ainakin 11. Suosittelen myös tutustumaan ravintolan drinkki- ja viinilistoihin, kokonaisarvosanaksi tälläkin kertaa 6/5. <3

Illallisen jälkeen siirryimme Jäähallille odottelemaan The Prodigyn keikan alkua. Elämä on välillä aika villiä – muistan edelleen kuin eilispäivän, kun ajelin 15 vuotiaana skootterilla ”Omen” pauhaten korvanapeista. ^___^  Ja tässä sitä ollaan, katsomassa bändin keikkaa Nordiksella. Keikka ylitti todellakin kaikki odotukset, ja musiikkipuoli oli priimaa ihan alusta saakka; lämppäreinä toimi ystäviemme dj-kollektiivi Heavyweight Dj’s. Iso käsi pojille, useasti olen heidän keikkojaan ollut seuraamassa mutta ekaa kertaa kuulin vähän rankempaa materiaalia. Toimi!

Keikka loppui aikataulullisesti juuri sopivasti, ja oltiinkin jo yhdeltätoista kaupan kautta ehditty kotiin. Kaikin puolin täydellinen syntymäpäivä, ilman sen suurempia juhlallisuuksia. Nauroinkin Markukselle keikalta lähdettyämme, että sen sijaan että tekisi mieli lähteä bailaamaan, ennemmin vetäydyn hyvillä mielillä villasukat jalassa kotisohvalle lämpöisen viltin alle. Tänään olen sitten saanut hemmottelua vielä kukkien ja lahjojen muodossa, ei tässä voisi enempää toivoa. <3 Tällä on isompikin ikäkriisi karkoitettu. 😀

Ja eihän mulla oikeasti mitään ikäkriisiä voi vielä olla. 24. VASTA 24. Mutta jollain tapaa tää silti tuntuu erilaiselta kuin aikaisemmat synttärit. Olen huomannut, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä nopeammin aika tuntuu kuluvan. Joskus pohdin, mahtaako asia johtua siitä, että yksi vuosi alkaa prosentuaalisesti olemaan koko ajan pienempi aikayksikkö taakse jääneessä omassa elämässä. Vai johtuuko se siitä, kuinka tuntuu olevan koko ajan enemmän kiire ja enemmän vastuuta? Kuka tietää. Mulle 24 on jotenkin ollut tietyllä tapaa lapsesta saakka maaginen ikä, sillä oon aina tietyllä tapaa peilannut omaa äitiäni itseeni. Tottakai, onhan hän ollut aina mun naisen mallini ja idolini. Mun äiti on varsinainen supernainen, jolle ei voi kuin hattua nostaa. Se nainen on saanut kasvatettua jo neljä lasta kahdenkympin toiselle puolelle, ja kaikki on onnistuneesti lentäneet pesästään. Eikä äitini tosiaan ole vielä edes viidessäkymmenissä! Hän oli 24 vuotias mennessään naimisiin ja samana vuotena itse synnyin, joten jollakin tapaa oon ehkä lapsesta saakka ajatellut, että tulisin itse tekemään vastaavia asioita saman ikäisenä. Toki maailma on nyt aika erilainen kuin silloin, ja siitä huolimatta, mulla on tosi nuoret vanhemmat. Ja tää on mun mielestä pelkästään iso plussa.

Jollain tapaa mun ikäkriiseily kyllä varmasti liittyy ihan vaan niihin odotuksiin, mitä joskus teini-ikäisenä olen itselleni asettanut. Alunperin mun ”piti” olla 24 vuotiaana jo valmistunut, mutta koska päätin pitää välillä taukoa opinnoista, valmistunkin vasta ensi vuonna. Enkä todellakaan kadu päätöstäni. Mutta jotenkin aina mielsin, että 24 vuotiaana sitä pitäisi olla jollain tapaa aikuinen – voin kertoa, että en todellakaan ole. Musta tuntuu koko ajan että haparoin päivittäin eteenpäin ja elämä on yksi iso hallittu kaaos, mutta jollain tapaa mä aina selviän ja tipahdan jaloilleni. Sitäkö se aikuistuminen sitten on? Että jollain tapaa pikku hiljaa lakkaa olemasta niin paniikissa kaikesta, ja alkaa luottamaan, että asioilla on tapana järjestyä. Ehkäpä. 🙂

Omalla tapaa tää ikä on toki juuri passeli – alkaa olemaan ”naisen iässä”, ja ihmiset ottaa vakavasti niin työrintamalla kuin ylipäätään. Mutta silti toisaalta 24 vuotiaana on vielä sen ikäinen, ettei tarvitse stressata elämän ns. isoista kysymyksistä, perheen perustamisesta, talon rakentamisista ja mitä näitä nyt onkaan. Ei sillä, voi olla ettei edellä mainitut tule koskaan olemaan omalla kohtaa ajankohtaisia, siitä riippumatta olenko 24 vai 34. Välillä tuntuu hassulta, kun kaikki lapsuudenkaverit tuntuvat perustavan perhettä, kun oman elämän isot päätökset rajoittuu melkein siihen, ostanko kreikkalaista vai turkkilaista jogurttia. (HUOM! sarkasmi) Tottakai voisin ahdistua kuinka paljon tahansa siitä, miten hukassa tunnen edelleen olevani. Tai sitten en. Voin haahuilla vaikka koko elämäni eteenpäin, opiskella vielä kymmenen vuotta, reissata spontaanisti maailman ääriin, tai nukkua arkipäivänä luvattoman pitkään jos musta vaan siltä tuntuu. Siitä huolimatta oonko sen 24 vai 54. 😉

Näihin pohdintoihin, tää 24 on erittäin jees. Ehkä mä opin sisäistämään tän seuraavan 12 kuukauden aikana ennen seuraavaa syntymäpäivää.
Synttärisankari kuittaa, pus!

xxx
Minna