Heippa,

Siitä onkin vierähtänyt sellainen 1,5-vuotta, kun olen viimeksi tänne teille kirjoitellut. Huh. Mistähän aloittaisi?

Melkoisesti on muutoksia tapahtunut viimeisen vuoden aikana. On tullut uusi koti, uusi työ, uusi paikkakunta. Sitä myöden on myös tullut luopumisia, isoja sellaisia. Ehkä niistä kirjoitan jossain kohtaa tarkemmin. Olen kuitenkin elänyt pian vuoden elämäni onnellisinta aikaa.

Olen viimeisen kaksi kuukautta miettinyt itsekseni, että herättäisinkö blogini henkiin jälleen. Jotenkin tuntuu, että on ollut ikävä kirjoittamista, ja se tunne on varmaan tullut siitä, että elämässä kun on kaikki nyt hyvin, niin on myös eritavalla energiaa asioihin. Tää kirjoittaminenhan on tavallaan myös terapiaa ja sitä omaa-aikaa. Tässä saa olla täysin omissa ajatuksissa, ja kirjoittaa sen mitä ajattelee. Aikomus ei ole meinaan kirjoittaa mitään kuviteltua, tai muuten kirjoittaa kiillotetusti.

Haluan kirjoittaa mulle tärkeistä asioista, ihan arjesta. Eli perheestä, treeneistä ja töistä. Matkustelusta.. Kaikesta tavallisesta ja normaalista.

 

Vuosi 2018 lyhyesti:

1. Ero. Jos pitäisi lyhyesti kertoa, että mitä mun viime vuosi piti sisällään, niin ensimmäisenä tulee mieleen Ero. Luultavasti tää tulee mieleen ensimmäisenä sen takia, että se toi mun elämään niin paljon hyvää. Oon muuttunut ihmisenä aivan valtavan paljon sen jälkeen.. Erosin tosiaan 7-vuoden suhteesta, olin avioliitossa ja meillä on myös yhteinen lapsi. Ero oli mulle todella iso asia, no aivan kuten aina se on, ja varmasti jokaiselle. Olin siitä siis tosi rikki. Meni pari kuukautta ja aloin kokoajan pikkuhiljaa enemmän ja enemmän ymmärtää, että se oli oikeastaan mun elämäni käännekohta. Aloin miettimään hyviä puolia erosta. Ja aloin miettimään, että mitä itse haluan. Olin pitkään ollut jotenkin tosi väsynyt, masentunut ja edes treenaaminen ei enää kiinnostanut juurikaan mua. Usein sitä oikeasti tajuaa vasta jälkeenpäin, että oikeasti asioilla on aina jokin syy. Ei suhteessa mene ”turhaan” huonosti. Aina siellä on jokin syy. Riidoille on aina jokin syy, ja ne usein jää käsittelemättä. Sain itse käsiteltyä eron täysin, ja oon siitä todella onnellinen, että jaksoin oikeasti käydä kaikki kipeät asiat sieltä läpi. Se oikeesti antaa voimaa tulevaan, kun mikään vanha ei kaivele.

 

2. Uusi parisuhde. Jep, kyllä! Tapasin mun Ollin muutama kuukausi eron jälkeen. Niin pian, ihan yllättäen ja aikomuksena ei todellakaan ollut, että haluan uuden suhteen. Olin juuri vasta toipunut edellisestä, tai varmasti prosessi oli jollain tapaa vielä keskenkin. Mutta niin kävi. Ja oon maailman onnellisin, että oon tavannut juuri hänet. Ihan hullua! Se on jännä, miten pienistä asioista toisessa ihmisestä voi olla niin onnellinen. Miten pienistä asioista nauttii toisen kanssa. Kaikki ne arjen pienet asiat, kuinka tärkeitä ne oikeesti on. Sitä yllättää välillä itsensäkin, kun vaan ihailee toista ja sitä mitä toinen tekee. Kaikki palaset on vaan loksahtanut nyt niin hyvin paikoilleen. Ensimmäisestä tapaamisesta asti tiesin, että tässä ihmisessä on jotain niin aitoa ja hyvää. Siitä lähtien ollaan kuljettu yhdessä. Ei asuta yhdessä, ja koska kummallakin on tosiaan lapsia, omat työt ja asutaan eri paikkakunnilla, niin välillä kaiken sovittaminen yhteen on ollut tosi hankalaa. Selvitty kuitenkin ollaan ja uskon, että tullaan myös jatkossa selvimään. Kaiken kuitenkin yleensä pystyy sumplimaan ja uskon, että tulevaisuudessa meillä on enemmän aikaa yhdessä.

 

 

 

 

3. Kevytrittäjyys. Päätin viime vuoden lopulla, että nyt uskallan toimia. Olin siis miettinyt pitkään, että laittaisin toiminimen, mutta jotenkin en vaan ollut uskaltanut sitä laittaa. Enhän tiedä yrittämisestä mitään, en ymmärtänyt alveista, yel-vakuutuksesta tms. yhtään. Olin laskuttanut kaikki keikat aiemmin laskutusfirmojen kautta, mutta aina ärsytti maksaa ne palkkiot ja kaikki. Ihan ryöstöhommaa. Joten sit vaan yks ilta päätin, että nyt riittää. Täytin pari hakemusta netissä ja sain seuraavana päivänä muistaakseni y-tunnuksen. Se kävi nopeasti. Ja vasta sen jälkeen aloinkin opettelemaan ja lukemaan mitä kaikkea pitäisi tietää ja mitä pitää tehdä. Mutta ainakin tähän asti on hyvin selvitty.

 

Entä vuosi 2019?

Hyvä kysymys. Tän vuoden haluan ehdottomasti panostaa omaan ja lasten hyvinvointiin. Ja parisuhteeseen. Haluan treenata kovaa ja kehittyä. Haluan panostaa myös töihin. Haluan matkustella. Tuntuu, että tää vuosi voi tuoda niin paljon kaikkea hyvää. Ja koska itsellä on nyt hyvät ihmiset ympärillä, ihana perhe ja parisuhde, niin uskon, että tästä tulee ihan mahtava vuosi! Ja vitsi, mä oon  niin ansainnut sen!

Treenitavoitteet?

Niin… Viimeksihän mun piti kisailla vuonna 2017, mutta se ei mennyt ihan nappiin. Dieetti ei silloin toiminut ja kroppa oli aivan loppu. Tottakai oon miettinyt aina välillä, että vieläkö sitä joskus kisaisi. Mutta en tiedä. Luulen, että tää vuosi ei ainakaan ole sellainen. Ensi kevät voisi mahdollisesti olla sopiva aika, mutta katson sen myöhemmin. Nyt tavoitteena on vaan treenata kovaa ja kehittyä, saada lihasta ja polttaa rasvaa. Oon nyt toista viikkoa dieetillä, päätin tuossa joulukuussa, että haluan siistiä kroppaa. Joten tammikuussa alkoi dieetti, joka on lähtenyt tosi hyvin toimiin. Oon kokoajan syönyt puhtaasti, mutta en punninnut enää ruokia, suokailuvälit venyi usein tosi pitkiksi ja kroppa ei enää toiminut samalla tavalla. Mulle on aina kuitenkin ollut tärkeää voida hyvin, ja myös näyttää hyvältä. Nyt tavoite on saada muutama kilo rasvaa tosiaan pois, jonka jälkeen nostan ruokien määrää, mutta edelleen myös dieetin jälkeen kaikki menee puntarin kautta. Muuten on niin vaikea oikeasti syödä oikein, ja silloin myös lipsuu helpommin, ainakin omalla kohdalla se menee niin. Aion pitää myös herkkupäiviä ja jos matkustelen, niin syön mitä haluan, usein kuitenkin myös lomalla haluan syödä terveellisesti ja myös treenata.

Onko sulla jotain treenitavoitteita tälle vuodelle?

 

Ehkä tuossa tärkeimmät nopeasti kerrottuna.

Pyrin kirjoittamaan kerran vkossa, tai useamminkin.

Jos haluatte, että kerron jostain enemmän/tarkemmin tai muuten tulee jotain mieleen, niin saa kertoa 🙂

 

Ihanaa viikkoa just sulle!

<3: Lotta