Heissan!

Päiväni alkoi hieman väsyneellä fiiliksellä. Olen sellainen, että menen vähän turhan myöhään nukkumaan (about klo 23-02). Etenkin, jos rytmi on sellainen, että herätyskello soi 5:30-6:00, pitäisi kyllä mennä nukkumaan aikaisemmin. Pitkin päivää kuitenkin otan hetkiä, jolloin annan kropan levätä ja käyn esim. pitkäkseni ja pistän silmät kiinni ihan vain 2 minuutiksi, että kroppa rentoutuu. Minulla muutenkaan ei varmaan kaukana olisi välillä jonkin sortin burn out, joten lepääminen on kellotettu ja vapaapäivät lukevat kalenterissa. Yksi varmoista keinoista saada tämä homma pidettyä kasassa, suosittelen. 🙂

Niin takaisin tähän päivään, heräilin, ja työaamuna tykkään yleensä ensin laittautua ja vasta sen jälkeen ”viimeisenä” mennä syömään aamiaista. Se on sen takia, että teen yleensä 12-15 tunnin päiviä tienpäällä ja aikataulutan syömiseni aamusta alkaen, syön aamupalan 7:00, yleensä hedelmän junassa n. tunnin päästä siitä ja lounas 11:30 jne. Tänään minulla olikin aiiiivan ihanaa lounasseuraa ystäväni Kelly tuli eduskuntaan moikkaamaan ❤

Anyway the point was, rytmin täytyy olla viimeistelty ;). Brekkari onkin sellainen asia, mikä on minulle aika pyhä. Vietän viikonloppuna aamupalapöydässä helposti 1-2 tuntia ensin syöden, sitten lueskelen uutisia puhelimesta, kuuntelen musiikkia, radiota, luen sanomalehtiä tai selaan somea. Se on minun niin sanottua ”omaa aikaa”, en tykkää silloin liikaa kommunikoida kenenkään kanssa ja tykkään muutenkin olla yksin ja touhuta aamulla rauhassa omaan tahtiin. Olen myös kova analysoimaan ja mietin kaikelle aina syyn ja seurauksen, mutta tähän en keksi mitään syytä ;P täytyykin miettiä! Junamatkan jälkeen kävelen aina steissiltä Pikkuparlamentille ja kävelen samanmoisen matkan sitten vielä maan alla toimistolle. Monet, jotka seuraavat minua snapchatissa näkevät aina ”välillä” (- a.k.a. almost everyday), kun menen milloin kävellen, milloin potkulaudalla yli 100m pitkää yhdyskäytävää.

Työpäivän rytmitän myös tarkoin. Pyrin keskittämään suurimman työmäärän aamupäivään, jolloin saan tehokkaimmin käytettyä ajan. Vihaan myöskin stressiä siitä, että aika loppuu kesken tai, että tulee joitain muuttujia jotka pitkittävät työtäni silloin, kun on jo kiire muualle. Käyn työpäivän jälkeen usein heti treenaamassa, ettei vaan tule jämähdettyä kotiin ja sen takia jäisi treenit välistä. Yleensä jään Forever Töölöön tai tulen kotisalille Hämeenlinnan Foreverille. Treenipäiviä en ole niin sanotusti asettanut itselleni, menen joka päivä salille ja mietin vaatteita vaihtaessa mikä treeni olisi vuorossa, aerobinen vai punttitreeni – vatsat vai pohkeet… Ohjelma minulla kuitenkin on, mutta usein myös sovellan ja vaihtelen liikkeitä. Keeping it interesting 😉

 Junassa töiden ja treenin jälkeen saatan ottaa pienet päikkärit ja tsägällä herään aina just kun olen Hämeenlinnan kohdalla 😅. Sitten suuntaan autolle (Hämeenlinnassa ihan loistavaa saa pitää autoa ilmaiseksi rautatieasemalla parkissa!!!) siellä onkin luonnollisesti seuraava vaatekerrasto odottamassa, matka jatkuu kohti tallia… Tallilla meneekin yleensä sellainen pari tuntia. Käyn siis joka päivä tallilla ratsastamassa ja hoitamassa hevoseni, muutoin tallillamme on täysihoito, eli kerran päivässä, kun käy liikuttamassa riittää :). Ratsastuksen jälkeen kello näyttää yleensä vähintään 12 tuntia enemmän kuin aamulla kotoa lähtiessä, tänään se näytti 14 tuntia enemmän. Älkääkä missään nimessä käsittäkö väärin, en vaihtaisi mitään pois, tämä rytmi sopii minulle täydellisesti. <3 Rakastan tehdä paljon ja se pitää mielen positiivisena ja ongelmat poissa! Vedän duracellina 6/7  ja sitten nukun, löhöilen ja syön sen jäljelle jääneen päivän niin on akut on ladattu ja taas jaksaa 😉 kotiin päästyäni tietty ruokaa (aina ruokaa) ja sit vaan yleistä jumitusta ja perus kotihommia. Noin klo 22-23 alkaa aina netflix- tai puhelinmaratoni.

Arkipäivät menee onneksi nopeasti, kun tekee sitä mistä tykkää. Lepää ja pitää tiukan, mutta rennon aikataulun itsellä ja kulkee sen mukaan. Viikonloput voi rytmittää vähän eri tavalla ja nähdä ystäviä enemmän. Eikös se niin mene että vierivä kivi ei sammaloidu? 😉

 Mukavaa loppuviikkoa peeps!

with love, katie 

Kannen kuva: Hajonta/Joni Turunen

Julkaisu tehty yhteistyössä Forever kuntoklubin, Baseativan kanssa