Olen aina tiedostanut omalla kohdallani haastavimmaksi asiaksi puhumisen vieraalla kielellä, ja tämä oli yksi suurimmista syistä vaihto-opiskelemaan lähtemiselle. Halusin oppia puhumaan sujuvaa englantia, ja ymmärtämään erilaisia aksentteja, ja siksi Iso-Britannia oli sopiva vaihtoehto kohdemaaksi. Iso-Britannia on täynnä erilaisia kansallisuuksia, ja sen myötä erilaisia aksentteja löytyykin vaikka kuinka paljon.

Koen olevani hyvä kirjoittamaan esimerkiksi englantia, koska saan tällä tavalla miettiä rauhassa, miten muodostan lauseet oikeaoppisesti. Toista on, kun pitää pystyä tuottamaan tekstiä nopealla temmolla reagoiden samalla vastapuolen sanomiin asioihin tai kysymyksiin. Tällaisista tilanteista selviytymistä ei helpota yhtään se, että vastapuoli saattaa omata uuden aksentin, tai hän käyttää puheessaan vaikeasti ymmärrettäviä sanoja tai lauserakenteita.

Vaikeinta aina kaikessa on vieraaseen tilanteeseen joutuminen, ja erityisesti muutos. Alussa koin esimerkiksi vuokraisäntämme puheen miltei mahdottomaksi ymmärtää. Onneksi reissukaverini Marianne ymmärsi hänen puhettaan paremmin kuin minä, ja auttoi hädän tullen paikkaamalla tilanteet. Näin kuukautta myöhemmin voin todeta kehittyneeni ainakin kuulunymmärtämisessä, ja onnekseni ymmärrän vuokraisäntääni jo paremmin. Vaikka olenkin edistynyt kuuntelemisessa, olin silti vielä muutama päivä sitten ymmälläni vuokraisäntämme pyytäessä lupaa pestä hampaansa. Todellisuudessa hän kysyi, että joisimmeko teetä yhdessä, mutta siinä tilanteessa en tajunnut pyytää häntä toistamaan sanomaansa. Olemme myös jutelleet nopeasti ohitse kiitävässä keskustelussa siitä, kuinka kämppämme vessassa vieraili yöbuffalo… tai siis yöperhonen (night buffalo / night butterfly). Eräs tilanne eskaloitui, kun yritin kertoa istuneeni sohvalla (I was sitting on the coach), ja puolihuolimattomasti ääntämisessäni esiintyi ylimääräinen h-äänne (I was shitting on a coach). Hävetyksen määrää ei voinut kuvailla, mutta onneksi Marianne sekä vuokraisäntämme ovat kummatkin vitsikästä tyyppiä, joten naurulla siitäkin tilanteesta selvittiin.

Olen sitä mieltä, että jokainen voi oppia selviytymään vieraalla kielellä, kunhan vain omaa halun oppia. Haluan jakaa omat vinkkini vieraalla kielellä selviytymiseen:

1. Elekieli merkitsee paljon. Elekieli viestii paljon sekä vastapuolelle että itselle. Jos seisoo esimerkiksi kädet supussa, on todennäköistä, että vastapuoli käsittää asennon sulkeutuneeksi, jolloin keskustelu ei välttämättä etene sen syvällisemmäksi. Itseensä asento vaikuttaa mm. itsevarmuutta alentavasti. Olen itse huomannut, että jos seison esimerkiksi hartiat takana hyvässä ryhdissä ja selkä suorana, tuo se samalla jollain ihmeellisellä tavalla myös lisää itsevarmuutta. Kaikki ylimääräinen itsevarmuus on hyvästä uusissa tilanteissa, ja etenkin jos puhuessaan täytyy käyttää vierasta kieltä.
2. Unohda pilkun viilaus ja oikeakielisyys. Olin varsinkin vaihto-opintojeni alussa liian tarkka siitä, mitä suustani päästin ulos. On miltein mahdotonta yrittää tarkistaa kaikki sanansa ja lauseensa mitä aikoo seuraavaksi sanoa – eikä niin todella tarvitsekaan tehdä. Kukaan – tai todella harva – natiivikaan puhuu oikeakielistä tai viimeisen päälle kieliopillisesti täydelliseksi hiottua tekstiä. Paras vinkkini siis on, että kannattaa avata suunsa ja lähteä pelottomasti kohti uusia kohtaamisia ihmisten kanssa, oli kielioppi tai ääntäminen millä tasolla tahansa.
3. Harjoita kieltä päivittäin. Kieltään on hyvä harjoittaa päivittäin, ja tällä erityisesti tarkoitan omaa puheentuottamista. On tietysti tehokasta katsella youtube-videoita päivät pitkät, mutta oikea kehitys englannin kielen taidossa tapahtuu omaan puheentuottamisen yhteydessä. Kun joutuu itse tuottamaan tekstiä, tulee myös tehneeksi virheitä, ja niistä jos jostain oppii parhaiten. Jos asuu eri maassa, kuin mitä kieltä haluaisi harjoittaa, on hyvä miettiä esimerkiksi lähipiiristään joku, joka osaa puhua haluamaa kieltä, ja pyytää häntä lähtemään vaikkapa kahville kanssasi käyttäen kielenä vain haluttua kieltä. Jos puolestaan asuu jo maassa, jossa kyseistä kieltään haluaa ja voi harjoittaa, voi marssia vaikkapa kauppaan ja jutella myyjän kanssa muutaman lauseen verran. Tässä kehittyy varsinkin nopea reagointi keskusteluun vieraan ihmisen ja aksentin kanssa.
4. Vastaa ehdotuksiin aina ”kyllä”, ja mieti myöhemmin seurauksia. Varsinkin lyhyen vaihto-opiskeluaikani aikana minun on ollut hyvä vastata kaikkiin tarjottuihin mahdollisuuksiin myöntävästi, sillä halusin saada vaihdosta kaiken mahdollisen irti. Tällaiset kokemukset harvoin tapahtuvat kotisohvalta käsin, joten myöntävä vastaus kaikkeen ennen sen suurempaa miettimisaikaa alentaa kynnystä huomattavasti saada uusia kokemuksia ja toimia vieraalla kielellä. Muutaman sekunnin miettimisen jälkeen alan ainakin itse miettimään kaikkia riskejä tai epämääräisiä syitä, miksi en voi juuri kyseistä hommaa tehdä, tai johonkin asiaan osallistua. Tietenkin on hyvä pitää tässä järki mukana, mutta mielestäni tämä vinkki on hyvä pitää mielessään seuraavaa oveen kopputtelevaa mahdollisuutta varten.
5. Kysy aina, kun et tajua. Oikeasti. Kysy aina kun et tajua. Vaihto-opintojeni aikana syyllistyin herkästi nyökyttelemään ja myötäilemään vastapuolen puhumia asioita, vaikken ollut lähelläkään ymmärtää, mitä hän saattoi minulle selittää. Alun ongelmat erilaisten aksenttien ymmärtämisessä koituivat niin suureksi koetinkiveksi, etten uskaltanut kysyä uudestaan joka sanaa. Onneksi tätä ongelmaa kesti alle kaksi viikkoa, jonka jälkeen uusienkin puhetyylien ymmärtäminen oli helppoa. Samalla myös kynnys kysymiseen alentui huomattavasti, ja vastapuoli on yleensä mielissään, kun saa kertoa kertomastaan asiasta enemmän ja syvällisemmin – osoittaahan kuuntelija lisäkysymyksillään kiinnostuksensa vastapuolen tarinalle. Yleensä jutut selvenevät kuin itsestään muutamalla sanalla kuten ”pardon”, ”sorry” tai ”excuse me”, jonka jälkeen ei tarvitse enää itse arvuutella mistä hommassa olikaan kyse.

Toivottavasti yllä mainitsemistani keinoista oli hyötyä paremmassa kommunikoinnissa vieraalla kielellä. Kaikkein tärkeintä mielestäni on, että avaa suunsa kielitaidostaan huolimatta. Useimmista tilanteista selviää onneksi myös pelkän elekielen avuin. Onko sulla jotain eri tapoja, millä sparraat omaa kielitaitoasi paremmaksi?