Sittenkin Miss Helsinki 2016

Tuli pari muuttujaa.

Elämäni on muuttunut viimeisen parin viikon aikana todella rajusti. Uusia juttuja, uusia haasteita, mutta ainoastaan hyviä asioita ja onnen hetkiä.

Kevään tullen elämäni yleensä muuttuu jollain lailla, niin käy joka vuosi.
Kevään tullen elämäni yleensä muuttuu jollain lailla, niin käy joka vuosi.

Viikko sitten maanantaina Martinan nimi vilkkui puhelimeni näytöllä. En vielä arvannut, kuinka mullistavia uutisia hänellä oli. Hän oli päättänyt, että Miss Helsinki 2016-titteli tulee siirtymään Jessicalta minulle, olinhan kilpailun ensimmäinen perintöprinsessa. Miss Helsingin tulee olla hyvä esikuva etenkin nuorille, ja Ruokolan tapaus sotii missiorganisaation arvomaailmaa vastaan. Tästä syystä kruunu vaihtoi omistajaa.

Omat fiilikseni olivat melko sekavat. Olin yllättynyt, innoissani ja onnellinen omasta puolestani. Olihan kyseessä kuitenkin kilpailu, jossa me kaikki finalistit tavoittelimme Miss Helsinki-titteliä. Tietyllä tavalla tämä tuntui siltä, että yksi haaveistani olisi käynyt toteen. Fiilikset olivat myös hieman ristiriitaiset, sillä tiesin kruunun olevan Jessicalle tärkeä enkä toivoisi hänelle mitään pahaa. Tämä on kuitenkin varmasti Martinalta hyvä päätös ja toimiva järjestely.

Tällä hetkellä minulla on odottavat tunnetilat. En vielä tarkkaan tiedä, mitä kaikkea tämä loppuvuosi Miss Helsingin roolissa pitää sisällään, mutta toivon sen tuovan mahdollisimman paljon uusia asioita, työtarjouksia, kontakteja ja muistoja elämääni. Aion olla mahdollisimman hyvä Miss Helsinki, haluan olla insporoiva ja hyvä esikuva kaikille, etenkin nuorille naisille, ja hoitaa tehtäväni Miss Helsinkinä hyvin. Tuntuu siltä, että näin oli tarkoitettu, ja tästä syystä pyrin ottamaan tästä mahdollisuudesta kaiken mahdollisen irti ja olemaan kaikessa täysillä mukana. Tämä on tilaisuus, mikä sattuu kohdalle vain kerran elämässä, ja jota ei monet pääse kokemaan. Olen kiitollinen.

Tiistaina tästä tuli julkista tietoa, ja ensimmäisen lehdistötiedotteen tultua julki puhelimeni on soinut tavallista aktiivisemmin. Olen antanut haastatteluja lehdille, kertonut tilanteesta ystävilleni ja vastaillut lukuisiin onnentoivotuksiin (kiitos muuten kaikille onnitteluista ja tsemppauksista!), yrittänyt sumplia työni sopimaan nyt uudenlaiseen elämäntilanteeseeni ja käynyt ensimmäisissä pitkissä lehtikuvauksissa Iltalehdellä. Kuvaukset olivat huippukivat ja tuotos päätyi jo lehteen (ma 6.6.2016).

Kuva: Jenni Gästgivar/Iltalehti MUAH: Milla Stenman
Kuva: Jenni Gästgivar/Iltalehti
MUAH: Milla Stenman

Muutos numero kaksi: tein itsestäni kirjaimellisesti narrin. Minulle tarjoutui nimittäin mahdollisuus liittyä Jokerit Dance Teamiin. Otin paikan vastaan, sillä haluan lisää haastetta omaan tanssitreenaamiseeni. Jatkossa saan tehdä toisena työnäni sitä, mikä aikaisemmin oli minulle vain rakas harrastus. Olen otettu siitä, että minut valittiin ryhmään, sillä ryhmä on täynnä äärimmäisen lahjakkaita tanssijoita, suurin osa ammattitanssijoita, ja heidän kanssaan treenatessani pääsen kehittymään itse tanssijana. En itse suhtaudu vaihtooni HIFK:sta Jokereihin niin sanottuna takinkääntönä, vaikka monelle jääkiekkojoukkueen fanittaminen onkin jo lähinnä uskonto. Minulle kuitenkin tanssi on ollut aina se tärkein juttu, ei niinkään jääkiekko, ja Jokerit Dance Teamissa pääsen toteuttamaan itselleni ominaisempaa lajitaustaa showtanssin muodossa.

Jokerit Dance Team
Jokerit Dance Team

Lisää onnen pirskahduksia viime viikolla sateli sähköpostin muodossa opinnäytetyökoordinaattoriltani: opinnäytetyöni meni kuin menikin läpi ja vielä odotettua paremmalla arvosanalla! Minä siis valmistun myyntityön tradenomiksi, täysin aikataulussa! Teki mieli hyppiä ilosta, pusersin opparini kasaan kuitenkin niin nopealla aikataululla ja stressaavassa elämäntilanteessa, että oli minulle suuri saavutus ylipäätään saada se hyväksytyksi. Paperit ovat siis minulla kourassa 17.6, ja tällöin olen ihan virallisesti rautainen myynnin ammattilainen. Jes, hyvä minä!

One happy girl!
One happy girl!

Viikkoni oli niin onnea täynnä, että päätin tavoilleni vastaisesti lotota. Jos vaikka minun päälleni olisi leijaillut jonkin sortin hyvän tuurin pilvi! No, voittoa ei lottokupongista tullut, vaikka luotto tähän olikin korkealla. Muutoin viikko oli kuitenkin niin loistava, että lottovoitto olisi voinut jo mennä vähän yli. Kuten eräässä postauksessani kirjoitin, vaikeiden aikojen jälkeen seuraa yleensä ne hyvät ajat, ja nyt selkeästi karmani on kääntynyt. Mun elämä, se on ihanaa ja aion nauttia siitä ja kesästä täysin rinnoin. Mun elämä, ei kenenkään muun. Mä elän itselleni, en kenellekään muulle, enkä tee asioita vain miellyttääkseni muita. Me elämme vain kerran, tahdon ottaa tästä ainoasta kerrasta kaiken irti! Mun elämä, rakastan sitä ja rakennan siitä juuri sellaisen kuin itse haluan.

Pusuja,

Hade

Facebooktwittermail

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *