Kuvausjuttuja ja asiaa somekäyttäytymisestä

Minulla oli pitkästä aikaa viikonloppu vapaana, joten minulla oli vihdoinkin aikaa astella kameran eteen! Olen viimeaikoina ehtinyt tekemään ihan liian vähän kuvauksia, ja se harmittaa minua. Saan kuitenkin kameran edessä työskentelystä aina todella paljon positiivisia fiiliksiä ja nautin siitä. Viikonlopun aikana minulla oli kuvaukset sekä lauantaina että sunnuntaina, ja ai että, miten iloiseksi nämä kuvaukset minut tekivätkään!

Lauantaina kuvailimme Tomi Norrbyn kanssa Lohjalla, upeassa vanhassa tehdashallissa, luonnonvalossa. Sää oli puolellamme, ja upea auringonpaiste tulvi suurista ikkunoista sisään tyhjään hallirakennukseen.

Olemme Tomin kanssa kuvanneet kerran aikaisemminkin, yli kolme vuotta sitten, kun olin vasta muuttanut Helsinkiin. Nuo kyseiset kuvaukset olivat Tomin ihka ensimmäiset kuvaukset mallin kanssa, ja ne olivat myös minun ensimmäisiä kuvauskokemuksiani. Olemme nyt molemmat näiden vuosien aikana keränneet reilusti kuvauskokemusta ja kehittyneet valtavasti, joten oli mahtavaa päästä pitkästä aikaa tekemään yhteistyötä. Pidän kovasti Tomin kuvaustyylistä ja hänen tavastaan työskennellä kuvaustilanteessa. Hän ohjasi malliaan hyvin, hänellä oli hyviä visioita ja tunnelma kuvauksissa oli kaikin puolin rento.

Saimme kuvauksiin lainaksi ihanan, vanhanaikaisen pitsileningin myymälästä nimeltä Ninka. Otin rekvisiitaksi mukaan myös vanhat balettitossuni. Tuntui hassulta pukea vanhat tossuni jalkaan pitkästä pitkästä aikaa, lopetin lajin harrastamisen kuitenkin lähes heti lukiosta valmistuttuani. Tuli melkein haikea olo vanhat kärkitossut jalassa tepastellessani, ennen baletti oli kuitenkin lähes koko elämäni ja vietin suurimman osan nuoruusvuosistani tanssisalilla.

Sunnuntain kuvauksissa toimin mallina eräälle kampaamolle, otimme muotikuvia uusista hiustrendeistä. Näistä kuvauksista julkaisen kuvat myöhemmin.

Nyt kun kuvasimme Tomin kanssa herkkää ja romanttista materiaalia, tulin pakostakin ajatelleeksi, miksi nykyään ”mallikuvaukset” ovat niin usein pelkkiä alusvaatekuvauksia tai jopa nudekuvia? Ja milloin siitä tuli ok, että niin monen nuoren naisen oma, henkilökohtainen Instagram muistuttaa lähinnä aikuisviihdesivustoa? Seksi myy, ymmärrän sen, mutta miksi nykyään ollakseen näkyvä persoona somessa vaatii sen, että riisuudut kameran edessä? Mitä enemmän tissiä ja persettä kuvassa näkyy, sitä enemmän satelee tykkäyksiä ja uusia seuraajia. On täysin eri asia ottaa laadukkaita, tyylikkäitä, alusvaatekuvia, kuin ainakin omaan silmääni pornahtavia kuvia. Teen itsekin silloin tällöin alusvaatekuvauksia, mutta suostun ainoastaan hyvän maun mukaisiin, tyylikkäisiin alusvaatekuviin. En itse halua näyttäytyä esimerksiksi yläosattomissa muille kuin poikaystävälleni, tästä syystä minun on vaikeaa käsittää, miksi ihmiset näyttäytyvät kuvissa aatamin asussa koko maailmalle, ehkä olen sitten hieman konservatiivinen ja mummeli. Pointtini kuitenkin on, että myös vaatteet päällä saa upeita, kauniita ja myös seksikkäitä kuvia! On surullista, että nykypäivänä ollakseen näkyvä persoona somessa ja mediassa, on näytettävä paljasta pintaa ja otettava itsestään kerta toisensa jälkeen provosoivempia kuvia.

Muistakaa ihmiset, että someen jää aina jälki kuvista, joita julkaiset, vaikka poistaisitkin ne samantien. Kun kerran saa itseensä huorahtavan leiman, on sitä hyvin vaikea saada käännettyä takaisin. Vaikka kuinka olisi luonteeltaan huippu tyyppi, vieraat ihmiset eivät sitä välttämättä tiedä, vaan luovat sinusta ennakkokäsityksen kuviesi perusteella. Olen äärimmäisen urakeskeinen, ja mietin somea myös urani näkökulmasta. Työnsaanti on todella paljon vaikeampaa, jos somekanavasi ovat täynnä pelkkiä paljastavia otoksia. Firmat palkkaavat aina mielummin fiksun, omin aivoin ajattelevan, upean ihmisen, kuin tyypin, josta heillä on pelkkien kuvien perusteella arveluttava kuva.

Ennen kuin tästä postauksesta ihmiset ehtivät vetää herneen nenään, niin tämä postaus on aika kärjistetysti ilmaistu mielipiteeni, eikä tarkoituksenani ole loukata ketään. Asiat eivät ole mustavalkoisia ja toki kuvausgenrejäkin on miljoonia erilaisia. Jokainen elää omaa elämäänsä ja tekee omia valintojaan, toiset tykkää mehusta ja toiset maidosta. Olen vain itse viime aikoina miettinyt paljon näitä asioita, ja tästä syystä kirjoitin siitä. En väitä, etteikö myös omassa somessani olisi paljasta pintaa. En kuitenkaan mielestäni heruttamalla heruta, vaan pyrin antamaan itsestäni mahdollisimman todellisen kuvan seuraajilleni.

Rakkautta,

Hade

Kuvat: Tomi Norrby Photography

Asu: Ninka

Facebooktwittermail

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *