Ciao tutti!

Olen pitkään ollut menossa leikkauttamaan  kovin vaivanneita viisaudenhampaitani. Eilen se sitten tapahtui. On ollut äärimmäisen vaikea sovittaa leikkausaikaa jatkuvan kiireen myötä. Pelottavan sekaisin fiiliksin lähdin eilen aamiaisen jälkeen Kokkolaan Rytivaaran  yksityisen hammashoidon klinikalle. Leikkaus sujui hyvin ja nyt sitten toivutaan. Tällainen viikko ilman soittoja tulee muutenkin tarpeeseen, saan aikaa tehdä koneella asioita kaikessa rauhassa ja suunnitella tulevaa.

Otatin viime syksynä korun niskaani 🙂 Ikäväkseni huomasin hetki sitten korun kasvavan ulos ja päätin samalla reissulla käydä poistattamassa timantin.

Toissa päivänä sain mahdollisuuden käydä kuuntelemassa Jari Sinkkosen pitämää luentoa lapsen kasvatuksesta. Aihe oli todella mielenkiintoinen, koska työni puolesta olen myös tekemisissä lasten ja nuorten kanssa.

Dosentti Jari Sinkkonen kuuluu alan tunnetuimpiin suomalaisiin lasten psykiatrian erikoislääkäreihin. Hän on kirjoittanut useita kirjoja ja luennoi tällä hetkellä ympäri maailmaa. Hän tuntui todella miellyttävältä ihmiseltä! Käykää ihmeessä kuuntelemassa jos suinkin on mahdollista!

Hän puhui mentalisaatiosta mikä on olennainen asia lapsen kasvatuksessa ja kuinka lapset ovat informaation lähteitä.

Jokainen teistä on varmasti huomannut kuinka puhelimen käyttö, sosiaalinen media, erilaiset chat-forumit yms. ovat vallanneet ison osan arjesta, ei ainoastaan nuorten vaan myös meidän aikuisten.

Mikä vaikutus tällä on? Kärsiikö sosiaaliset taidot? Ruokimmeko tiedostamatta kaikella turhalla itseämme niin, että oma identiteettimme häipyy tai muuntuu?
Tänä päivänä elektroniset laitteet vievät aikaa lasten normaaleista luovista leikeistä.

Netistä kyllä saamme laajasti tarpeellista tietoa, mutta sivut ovat pullollaan myös huonoja vaikutteita. Kaikkea lasten nettiseikkailuja myöskään vanhemmat eivät yksinkertaisesti pysty kontrolloimaan.

Minun lapsuudessani emme pyörineet facebookissa vaan rakensimme mm.  majoja, lumilinnoja, hypittiin leikkimökin katolta vaahteranoksat käsissä kuvitellen osaavamme lentää, valmistimme hajuvesiä äidin kukkapensaista joita kaupittelimme kaverini kanssa tienposkessa. No näinhän tuhosimme äidin kauniit kukkapenkit. Uskoimme itseemme ja kuvittelimme yrityksemme vielä nousevan kansainväliselle tasolle. Sain hetken ajan päivästä pelata puhelimella matopeliä tai pasianssia. Sain olla lapsi, leikkiä ja harrastaa eri lajeja. Minulle laitettiin myös rajat. En saanut ihan kaikkea vaikka halusin. Jos me totumme siihen että jokainen asia on käsiemme ulottuvilla, emme osaa arvostaa enään elämää. Emme osaa kiittää niistä arjen pienistä asioista.

Itsetutkiskelu olisi paikallaan kaikilla ihmisillä. Tätä itsetuntemusta on aina pidetty ensimmäisenä askeleena viisauteen, se on henkisen kasvun ja kehityksen välttämtön edellytys.

Pienet oikeat muutokset synnyttävät hyvän ja turvallisen ympäristön.

Salistartti

Saavuin kotiseudulleni alku viikosta. Vastassa veli ja veljen vaimo pakottaen minut tuhannen väsyneenä salille.

Ihanaa viikonloppua <3

-E