Herätyskellon soidessa etsin unenpöpperöisenä puhelinta tyynyn alta ja koitan puoli sokeana osua näytöllä olevaan ”lopeta” nappulaan. Näytön kirkkaus sokeuttaa silmäni ja kädet alkavat automaattisesti selailemaan yön aikana tulleita ilmoituksia ja pävityksiä. Sähköposti, Whatsapp, Facebook, Instagram…ensimmäiset 15minuuttia valveilla oloa kuluvat nopeasti ruutua katsomalla…
varmasti tuttu aamurutiini myös monelle muulle!

Viime aikoina olen syttynyt tutkimaan sosiologiaa ja nimenomaan sosiaalisen median kautta kuinka ja mihin tarkoitukseen ihmiset sitä käyttävät. Aihe on kiehtonut minua hyvin pitkään, koska puhelimesta on tullut kolmas käteni ja valitettavasti myös osa aivoistani. Jatkuvasti kädessä oleva tietopaketti helpottaa tietenkin arkielämää, mutta samalla lamauttaa luovaa ajattelua.

”Järki päässä ja kohtuu kaikessa” on omalta osaltani helpompi sanottu kuin tehty. Jokainen tietoisesti ymmärtää liiallisen ruudun katsomisen haittavaikutukset, mutta joskus elämäntilanne altistaa tekemään tämän valinnan. Opiskelijana käytän tiedonhakukanavana usein nettiä, koska kirjaston tarjoama printtimateriaali ei ole usein tavoitettavissa. Tehtävien tekeminen ja luentomateriaaleihin tutustuminen vaatii usein useamman tunnin jatkuvaa ruutukatsetta. Usein käden ulottuvilta löytyy myös puhelin ja taustalla saattaa pyöriä opiskeluaikaa hidastava tv-ohjelma.
Jatkuva vuorovaikutus ruutuihin katsomisesta on heikentänyt huomattavasti näköäni. Esimerkiksi tänään huomasin kauhukseni, etten saa 4metrin etäisyydellä olevasta diataulun teksteistä selvää. Puhumattakaan niistä noloista hetkistä kun en tunnista/näe ohimeneviä moikkaavia ihmisiä. Vastaavista tilanteista tulee hävettävän ylimielinen fiilis…lasit olen omistanut jo muutaman vuoden, mutta niiden käyttö on jäänyt hyvin vähälle, sekä niiden vahvuudet pitäisi uusia. Ehdottomasti yritän ottaa itseäni niskasta kiinni ja raahautua optiikolle, koska jatkuva voivottelu huonosta näöstä kertoo myös omasta välinpitämättömästä asenteesta itseään kohtaan.

Joka tapauksessa some on ja tulee olemaan merkittävä osa elämääni. Sosiaalinen kanssakäyminen läheisteni kanssa taphtuu suurimmaksi osaksi sen kautta. On vaikea kuvitella tämänhetkistä elämäntilannettani ilman somea, koska kaverisuhteiden, vanhempieni ja oman poikaystäväni suhteen ylläpitäminen tapahtuu tällä hetkellä pääpainoisesti sen avulla. Lisäksi olen oman elämäni Sherlock Holmes ja saan sisäistä rauhaa seuraamalla läheisteni toimintaa ja  julkaisuja somessa, joiden avulla pysyn suurin piirtein tietoisena mitä heidän elämässä tapahtuu.
Tämä sisäinen Sherlockki on johtanut minut loputtomaan kierteeseen tutkimaan, inspiroitumaan ja kokeilemaan erilaisia sovelluksia.

Nousussa olevat puhelinsovellukset löytyvät usein puhelimestani ja myönnän kokeileeni läpi kaiken maailman Perescopet, Tinderit, ResQt, SportsTrackerit ym.
Osa sovelluksista on karsiutunut pois ajan myötä vähäisen käytön vuoksi, mutta löytyy myös kestosuosikkeja, jotka pysyvät vuodesta toiseen.

Top 3 sovellukset:
-Facebook
-Instagram
-Snapchat

Mielestäni tämä seikkailu sosiaalisessa mediassa on eräänlaista oman virtuaalisen identiteetin etsimistä ja luomista.
Eli ihan okei asia!

Tsemppiä kylmeneviin iltoihin ja muistetaan vuorovaikuttaa toistemme kanssa tosielmässä, koska virtuaalisesti jaettu hymy ei välttämättä vastaa todellista hymyä ☺

♥Alina

–  ig & sc: aligurme